Teksti: Jyri Huttunen Elämäni 20 ensimmäistä vuotta olivat tavallisen suomalaisen elämää. Elin tavallisessa, keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Puutaloja ja betonia, asuinalueiden ympärillä metsää. Oli kavereita, pari harrastusta, tavallista turvallista arkea. Olin ehkä 12-vuotias, kun ensimmäisen kerran halusin pois.  Keskikokoisessa kotikaupungissani ei tietysti ole mitään vikaa. Kaikki vain yrittävät olla mahdollisimman keskinkertaisia, keskiluokkaisia, keskimääräisiä – liian tavallisia….

Teksti: Kaisla Huhta Kuva: Ilona Rantala Iphonen Kello-sovelluksessa on Maailmankello-osio, mihin voi halutessaan asettaa paikan ja kaupungin mistä vain päin maailmaa. Minulla on siellä vain yksi kaupunki: Kabul, Afganistan. Kuluvan vuoden elokuussa olin viettämässä korkeakouluharjoitteluni viimeisiä viikkoja, kunnes yhtenä viikonloppuna joukko varsin merkittäviä asioita tapahtui. Taliban valtasi Kabulin, amerikkalaiset diplomaatit polttivat asiakirjoja ja takavarikoivat henkilökuntaa…

Mieleeni muistuu puheenjohtajatentti talvelta, jossa keskusteltiin keskustelukulttuurista. Erään puolueen puheenjohtaja totesi, että heidän kansanedustajansa eivät olleet käynyt läpi broilerimankelia, joka opettaisi välttämään eri tavoin syrjivää puhetta. Muistan kommentin pysäyttäneen minut hetkeksi. Olin vahvasti eri mieltä.  En usko, että kunnioittava ja asiallinen puhe on tulos vuosien “broilerimankelista” tai viestintäkoulutuksista, vaan asia joka kumpuaa sekä meistä itsestämme…

Teksti: Saara Pylkkänen Vaivaan leipätaikinaa. Massan pyörittely käsissä tuntuu oudon kokoavalta, jopa terapeuttiselta. Olen aina pitänyt ruoanlaitosta, nauttinut mahdollisuuksista oppia uusia reseptejä ja kokeilla erilaisia raaka-aineita. Etäyhteyksien välittämänä pandemia-aikana siitä on kuitenkin tullut muutakin kuin ajanviete, nimittäin keino ottaa omasta ajasta kiinni. Upottamalla käteni taikinaan olen täysin älylaitteiden ja myös opintojeni tavoittamattomissa. En usko, että…

Teksti ja kuvat: Elina Eskola ENGLANNIN sana disillusionment on pyörinyt kielelläni pitkin tätä vuotta reflektoidessani opiskeijavaihtokokemustani keskellä pandemiaa. Se kuvastaa paremmin oloani kuin pelkkä sana pettymys. Se on eräänlainen toivekuvan hajoaminen, herääminen toisenlaiseen todellisuuteen kuin oli ajatellut. Ennen päätymistäni Japaniin vaihtoon koronakevääksi, olin haaveillut Naran kaupungin peurojen näkemisestä vuosia. Haave sai alkunsa lauseesta “To be a deer in Nara”,…

11. maaliskuuta WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. Tämä ei ollut yllätys vaan pitkitetty vastaus pelihousujansa repivälle kansainväliselle yhteisölle. Viimeinen sinetti uudelle normaalille oli vihdoin annettu. Viruspandemian aikana kaikki uutisointi on kriisiuutisointia. Tiedotus terveydenhuoltojärjestelmien kuormituksesta muistuttaa viihteellisimmillään #metoo-kampanjan hollywoodkuohuntaa. Mistä löytyy seuraavaksi kaatuva dominopalikka? Etelä-Eurooppa hajosi, Yhdysvallat hajoaa ja kolmas maailma hajoaa perässä. Näyttää siltä, että vähimmällä…

“Kun valitsette sitä sivuainetta, niin voitte miettiä, että minkälaisen akateemisen profiilin itsellenne luotte. Sehän on sitten lopulta se, mikä erottaa teidät työmaailmassa toisista.” Suurin piirtein näin lausui luennoitsija valtiotieteiden orientaatioviikolla viime syksynä. Siis ensimmäisellä viikolla koko yliopistossa. Oma reaktioni oli ensin pakokauhu, sillä eihän minulla ole vielä mitään käsitystä siitä, mitä haluan työkseni tehdä. Seuraava…

”Äiti, kerroit katselleesi nuorena iltaisin ikkunasta Autotalon katolla pyörivää Mersun logoa? En oleaiemmin tullut ajatelleeksi, mutta miten isoisälläsi oli varaa siihen kämppään? Eikö huoneisto Pohjoisella Rautatiekadulla ole aika hintava? Entä mitä asunnolle kävi?” ”Taata oli agronomi. En tarkalleen muista hänen työnkuvaansa, mutta kysyn isoisältäsi. Keskusta-asunnot eivät olleet silloin nykyisissä hinnoissa. Taatan ja Mummin kuoltua asuin…

KERTTU ÄVALL. Viime vuonna näyttelijä Kevin Spaceyn ympärillä kuohui, kun hän sai useita syytteitä seksuaalisesta ahdistelusta. Spaceyn tähdittämä House of Cards on monelle politiikan opiskelijalle herkullinen sarja, joka kuvaa poliittista suhmurointia Yhdysvaltojen kongressissa. Sen vetovoima perustuu juuri Frank Underwoodin kierolle hahmolle, jonka Spacey onnistui vangitsemaan loistavalla suorituksellaan. Syytteet johtivat kuitenkin nopeasti Spaceyn poistamiseen sarjan viimeiseltä…

JULIUS LEHTINEN. Oli aika, jolloin Yhdysvalloissa palveluiden eväämistä tummaihoisilta perusteltiin yritysten oikeudella valita asiakkaansa ja päättää omista asioistaan. Niinkin hiljattain kuin tänä kesänä Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi coloradolaisen leipomon olevan oikeutettu kieltäytymään leipomasta kakkua miesparille. Ympäri telluksen konservatiiviset äänenpainot tietenkin ihastelivat päätöstä. Katsos, kun kyse on yksityisen yrityksen vapaudesta päättää, eikä sitä kyllä nyt voida…

NANNI TUOMINEN. Ketjukaupoissa ahdistaa, mutta suomalaista tuotantoa tarkastellessa lompakkoa puristaa. Käytettynä ei aina löydä etsimäänsä, eikä osaaminen riitä itse tekemiseen. Uuden ostamisen lisäksi vaikeutta aiheuttaa myös vanhojen, tarpeettomiksi jääneiden, vaatteiden jatkosijoittaminen. Vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurin vastustamiseen on onneksi myös muotiteollisuudessa entistä enemmän, mutta välillä eettisempien valintojen tekeminen tuntuu vaihtoehtojen paljoudessa kiinnostuksesta huolimatta vaikealta. Vaatetuotanto on valtavaa vauhtia…

YURI BIRJULIN. Viime syksynä päädyin puolivahingossa vaihto-opiskelemaan Euroopan Unioniin liittyvän opintokokonaisuuden. Ranskan Strasbourgissa meitä vaihtareita sitten kierrätettiin pitkin toinen toistaan mahtipontisempia virastorakennuksia, joissa harmaansävyiset virkamiehet soittivat meille Bachia ja näyttivät inspiroivia videoita ylevistä eurooppalaisista päämääristä. Naiivi maailmanparantajamieleni vakavoitui, kun Euroopan parlamentin istuntosalissa demokraattisesti valitut edustajat keskustelivat esimerkiksi tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelyssä. Ketä…