Teksti: Henrik Peiponen Yleensä ilmastonmuutoksesta puhuttaessa auktoriteettiasemassa ovat ilmastotieteilijät. Syyllisyydestä ja syyllistämisestä kirjoitettaessa alan asiantuntijoita – eli moraalifilosofeja – ei kuitenkaan kuulla. ”Kova” tiede on avainroolissa ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, mutta se ei kerro meille, miten siihen suhtautua. Filosofien kuuleminen onkin elintärkeää, jotta osaamme asennoitua ilmastokriisiin moraalisesti kestävällä tavalla. Suomalaisessa ilmastokeskustelussa on viime aikoina puhuttu paljon syyllistämisestä….

Teksti: Daniel Placeres Miranda EU:n turvapaikkajärjestelmää on yleisesti pidetty epäonnistuneena siitä asti, kun suuri määrä kotimaistaan konflikteja ja köyhyyttä paenneita laittoi järjestelmän koetukselle vuonna 2015. Ylikuormittuneesta järjestelmästä media kehysti kuvan ”pakolaiskriisistä”, vaikka kriisin juuret olivat jossain ihan muualla. Voidaan ennemminkin puhua ihmisoikeuskriisistä, kun tarkastelun kohteeksi otetaan ihmisoikeuksien totaalinen laiminlyönti aivan liian täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä. Tuoreimpana…

Teksti: Ilona Rantala Katselen opiskelija-asuntoani ja ajattelen: “Taas yksi päivä neljän seinän sisällä nenä kiinni koulutehtävissä.” Opinnot ahdistavat ja mieli on maassa. Tällaistako opiskelijaelämä on minun kohdallani? Puurran yksin kotona, ja tuntuu, että mistään ei tule mitään. Yritän muistuttaa itselleni, että tämä on vain väliaikaista. Silti olo ei oikein helpotu.  Syksyllä 2020 käytiin julkisesti keskustelua…

Teksti: Mikael Kaarento Dank meemit ovat Dictionary.com -sivuston mukaan ”viraalia internet-sisältöä, joka on menettänyt arvonsa liiallisen käytön tai ohitse menneiden trendien vuoksi. Termi voi myös tarkoittaa erityisen uniikkeja ja outoja meemejä.” Dank meemeille ominaisia piirteitä ovat myös ironia, ”tavallisten” meemien pilkkaaminen, absurdius sekä hyvin monikerroksinen intertekstuaalisuus. Intertekstuaalisuutta syntyy, kun aiheita kierrätetään. Monimutkaisimmat intertekstuaaliset viittaukset luovat…

Teksti: Kati Makkonen Suoritin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vuosina 2018-2019. Tänä aikana syitä vapaaehtoisuuteeni ihmeteltiin moneen otteeseen. Olin jokseenkin ihmeissäni, miksi minun tulisi omata jotain syviä, periaatteellisia syitä suorittaakseni palveluksen, johon suuri osa ikätovereistani on velvoitettu.  Ymmärtääksemme nykymuotoista asepalvelusjärjestelmää, joka on muotoutunut vähittäin, lienee historiakatsaus paikallaan. 1800-luvulla voimistunut nationalismi nosti kansakunnan yksilön yläpuolelle. Isänmaallisuutta ilmennettiin moninaisesti,…

Teksti: Leo Valkama Voiko politiikassa olla konsensusta ja miten identiteettimme määräävät politiikkaa? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä Chantal Mouffen The Democratic Paradox -teoksessa. Mouffe kritisoi teoksessaan konsensus-ajattelua ja nostaa esiin ajatuksensa liberaalin demokratian todellisesta olemuksesta.  Mouffen ensimmäinen keskeinen väite on, että liberaalissa demokratiassa on kaksi jatkuvasti konfliktissa olevaa puolta. Demokraattinen perinne ja liberaali perinne ovat aina…

Teksti ja kuvitus: Viena Pentikäinen  I have found myself reflecting on the early stages of the pandemic quite a bit in the last few weeks. I’ve tried to write about it and put it into words, but it has been surprisingly difficult. It seems like the moment summer began, the whole three months just disappeared…

Kun Puola ja Unkari ovat alkaneet vastustaa länsimaista oikeusvaltiojärjestelmää, esimerkiksi Suomi haluaisi laittaa maat ojennukseen ja katkaista niiltä EU-budjetin rahahanat. Kuinka pysyviä muutoksia saadaan aikaan, jos demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistetään tällä tavalla? Entä onko liberaalissa demokratiassa jotakin vialla, kun niin moni itäisen Euroopan maa on kääntynyt vastustamaan sitä? Teksti: Aaro Aalto ”Me emme antaneet Wienin…

Ilona Rantala Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä valtamerten tilanne ja niiden kapasiteetti jää usein taka-alalle. Etuliite valta kertoo voimasta. Valta viittaa myös merten olevan valta-osa maapallon pinta-alasta. Missä kunnossa meremme ovat ja mihin se vaikuttaa? Kuka käyttää valtaa merialueilla? Tutkijatiedon mukaan 30% maailman meristä tulisi olla vuoteen 2030 mennessä suojeltuna, jotta elämä merissä ja maalla olisi mahdollista….

Katri Leppälaakso Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa koskevassa keskustelussa nostettiin esiin huoli Suomen kansallisesta turvallisuudesta, yksilön tietosuojasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta. Eräs tärkeä näkökulma unohtui keskustelusta kuitenkin kokonaan. Analyysissaan Katri Leppälaakso pohtii, miten Vastaamon tapaus, tietomurrot ja kyberturvallisuus liittyvät sukupuolten tasa-arvoon, tarkemmin ottaen sukupuolistuneeseen väkivaltaan. Lokakuun 21. päivänä mediassa kuohui, kun Suomen suurin yksityinen psykoterapiakeskus Vastaamo ilmoitti…

Julius Lehtinen Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit ovat eurooppalaisessa ja suomalaisessa mediassa saaneet kosolti palstatilaa, mikä on Yhdysvaltain hegemonisen aseman myötä kenties perusteltua. Samalla lähes pimentoon ovat kuitenkin jääneet vääjäämättä jossain Euroopan kolkassa käynnissä olevat vaalit, jotka epäsuoran vaikuttamisen sijaan vaikuttavat suoraan kotimaiseen poliittiseen kontekstiin Euroopan Unionin kautta. Muutaman menneen kuukauden aikana parlamenttivaalit on järjestetty muun muassa…

Tuukka Saari & Onni Ahvonen Neljän vuoden välein toistuva rituaali, Yhdysvaltain presidentinvaalit, on jälleen käyty läpi. Edessä odottaa uuden presidentin ja tämän hallinnon politiikkaa – seuraava vaihe valtion historiassa.  Tarkastelemme tässä kirjoituksessa marxilaisen analyysin tarjoamasta viitekehyksestä Yhdysvaltain historiaa ensisijaisesti kapitalismin evoluutiona – historiaa, jota määrittää mantereen alkuperäisväestön maiden ryöstäminen, itse kansojen eliminoiminen ja afrikkalaisten orjien…

Sampo Untamala Toimittaja Lauri Nurmi syytti kirjoittamassaan Jussi Halla-aho- elämäkerrassa poliitikkoa antisemitistiksi. Halla-aho kielsi häneen kohdistetut väitteet. On kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Halla-aho todella antisemitisti. Tapaus herättää kysymyksen siitä, mikä on nykyään oikeiston ja sen äärimuotojen suhde Israeliin ja juutalaisuuteen.  Israelin ja Yhdysvaltojen ystävyys ja sen taustat Yhdysvaltojen ja Israelin ystävyyssuhde on ollut pitkäkestoinen ja…

Siiri luukkanen Feministisiä kamppailuja tasa-arvon puolesta käydään monella rintamalla. Yksi edellytys tasa-arvolle on oikeus ja mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Ilman sitä naisilla ei ole mahdollisuutta päättää lisääntymisestään, toisin sanoen itsemääräämisoikeus ei toteudu. Tämä oikeus on hyökkäyksen alla Euroopassa, ja sen puolesta on nyt taisteltava. Konservatiivisten arvojen ja äärioikeiston noususta Euroopassa puhutaan paljon, mutta abortin vastustaminen osana…

Teksti: Onni Ahvonen ja Tuukka Saari Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan Venezuela on ollut yhdysvaltalaisen imperialismin vastustuksen eturintamalla. Tässä kirjoituksessa pyrimme analysoimaan Yhdysvaltain harjoittamaa imperialismia Venezuelaa kohtaan ja sitä, miten länsimainen vasemmisto on sitä käsitellyt käytännöllisellä ja teoreettisella tasolla.  Jotta nykyhetkeä voi ymmärtää, on ensin tarkasteltava Venezuelan taloudellista ja poliittista historiaa.   Bolivarilaisen vallankumouksen juuret  1970-luku oli…

Teksti: Ella Vähäniitty Kuvat: Wikimedia commons Pelasta pörriäinen, kansainvälinen kasvinterveysvuosi, hyönteishotellit 2020… Olet varmaankin jo sattunut huomaamaan vähintään jonkun näistä vilahtavan mediassa. Pölyttäjät ovat ilman muuta olleet edeltäneen kevään ja kesän puheenaihe. Mutta mitä tekemistä hyönteisillä on hotellialan yritystoiminnan kanssa? Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta vietetään nyt YK:n kansainvälistäkasvinterveysvuotta. Teemavuoden tarkoituksena on lisätä tietämystä kasvinterveydenmerkityksestä…

Teksti: Saara PylkkänenKuva: Adobe Stock Presidentti Tarja Halonen sai elokuussa 2020 runsaasti kritiikkiä esittäessään, että naisjohtoiset maat ovat pärjänneet koronapandemian hoidossa miesjohtoisia paremmin. Halosen mukaan ilmiö näkyy myös pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa: naisjohtoinen Suomi on suoriutunut pandemian hoidossa miesjohtoista Ruotsia paremmin. Lausuntoa kritisoitiin siitä, että Halonen nosti esiin politiikan toimijoiden sukupuolen. Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen…