Kirjoittajat: Eetu Kukila, Ella-Maria Palkoaho, Jarkko Nissinen ja Saska Suvikas Jarkon pohdintoja ja päiväkirjamerkintöjä Aluksi on kiitettävä kunniakkaan Policy-lehden tinkimättömiä toimituksia siitä, että he kirjoittivat vuosikymmenten saatossa skuuppien ja kantaaottavien kirjoitusten lisäksi tarkkanäköisesti omasta ainejärjestöstään sekä kokosivat juhlavuosiensa kunniaksi katsauksia VOOn historiaan (mm. 1982, 1997 & 2018) Tämän kirjoituksen tavoitteena on koota sekalaisia ajatuksia vastikään…

Teksti: Ilona Rantala Tervetuloa pelaamaan ajatusleikkiä. Säännöt ovat selkeät: kuvittele tilanne, jossa lähdet risteilylle Helsingistä Tukholmaan ja sieltä takaisin Helsinkiin. Hytti on perinteinen B-luokan hytti – neljä vuodetta ilman ikkunaa. Saat valita vapaasti, keistä tulee hyttikavereitasi. Hypoteettiset hyttikaverisi voivat olla mistä tahansa maailmankolkasta. Ajatusleikkiristeilyllä ymmärrätte toisianne, vaikka yhteistä kieltä ei “oikeasti” olisi. Huomioitavaa valinnassa on…

Teksti: Lukas Laakso Kuva: Dora Arruda Oli marraskuu 2020, kun sain tietooni, että joutuisin muuttamaan vuoden loppuun mennessä vuokra-asunnostani muualle. Jostain muualta kuin vanhempien nurkista oli löydettävä katto pään päälle, joten olin tilanteessa, missä minun piti tutustua asuntomarkkinoiden monimutkaiseen maailmaan. Heti kättelyssä yllätyin Helsingin hintatasosta. Kantakaupungin yksiöt olivat Pohjois-Helsingin rivitalojen hintaisia, tai sitten ne olivat…

Teksti: Henrik Peiponen Yleensä ilmastonmuutoksesta puhuttaessa auktoriteettiasemassa ovat ilmastotieteilijät. Syyllisyydestä ja syyllistämisestä kirjoitettaessa alan asiantuntijoita – eli moraalifilosofeja – ei kuitenkaan kuulla. ”Kova” tiede on avainroolissa ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, mutta se ei kerro meille, miten siihen suhtautua. Filosofien kuuleminen onkin elintärkeää, jotta osaamme asennoitua ilmastokriisiin moraalisesti kestävällä tavalla. Suomalaisessa ilmastokeskustelussa on viime aikoina puhuttu paljon syyllistämisestä….

Teksti: Armin Kellomäki Tapamme tulkita taidetta vaikuttaa olevan merkittävässä murroksessa. Kirjoja, sarjoja ja muita kulttuurin tuotteita arvioidaan taiteellisten ansioiden lisäksi yhä enemmän myös tekijöiden, tekijyyden ja arvomaailman kautta. Ambivalenssia ja kärkevyyttä tunnutaan siedettävän huonosti. Viihdyttävyyden, koskettavuuden ja taidokkuuden rinnalle ovat nousseet oikeudenmukaisuuden ja yksiselitteisyyden ihanteet. Mistä moralistinen käänne kumpuaa? Mitä hyvää murros tuo tullessaan, ja…

Teksti: Ilona Rantala Katselen opiskelija-asuntoani ja ajattelen: “Taas yksi päivä neljän seinän sisällä nenä kiinni koulutehtävissä.” Opinnot ahdistavat ja mieli on maassa. Tällaistako opiskelijaelämä on minun kohdallani? Puurran yksin kotona, ja tuntuu, että mistään ei tule mitään. Yritän muistuttaa itselleni, että tämä on vain väliaikaista. Silti olo ei oikein helpotu.  Syksyllä 2020 käytiin julkisesti keskustelua…

Teksti: Daniel Placeres Miranda EU:n turvapaikkajärjestelmää on yleisesti pidetty epäonnistuneena siitä asti, kun suuri määrä kotimaistaan konflikteja ja köyhyyttä paenneita laittoi järjestelmän koetukselle vuonna 2015. Ylikuormittuneesta järjestelmästä media kehysti kuvan ”pakolaiskriisistä”, vaikka kriisin juuret olivat jossain ihan muualla. Voidaan ennemminkin puhua ihmisoikeuskriisistä, kun tarkastelun kohteeksi otetaan ihmisoikeuksien totaalinen laiminlyönti aivan liian täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä. Tuoreimpana…

Teksti: Mikael Kaarento Dank meemit ovat Dictionary.com -sivuston mukaan ”viraalia internet-sisältöä, joka on menettänyt arvonsa liiallisen käytön tai ohitse menneiden trendien vuoksi. Termi voi myös tarkoittaa erityisen uniikkeja ja outoja meemejä.” Dank meemeille ominaisia piirteitä ovat myös ironia, ”tavallisten” meemien pilkkaaminen, absurdius sekä hyvin monikerroksinen intertekstuaalisuus. Intertekstuaalisuutta syntyy, kun aiheita kierrätetään. Monimutkaisimmat intertekstuaaliset viittaukset luovat…

Teksti: Onni Ahvonen Useimmissa liberaaleissa rasismin selitysmalleissa ongelman ytimeksi painotetaan ihmisten yleisiä asenteita ja mielipiteitä rodullistettuja henkilöitä kohtaan. Näissä pohdinnoissa toistetaan usein väite, jonka mukaan rasismi kukoistaa ennen kaikkea tietämättömyyden takia, ja rasismin kitkeminen yhteiskunnasta toteutuu paremman koulutuksen avulla ja asenteita muuttamalla. Tässä kirjoituksessa ehdotan toisenlaista lähestymistapaa rasismin analysointiin – ja kamppailuun sitä vastaan. Rasismi…

Teksti: Leo Valkama Sosiaalisen median alusta Redditin r/wallstreetbets nousi viikossa pienestä verkkoyhteisöstä merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, josta New York Timesin ja The Guardianin kaltaiset suuret lehdet kirjoittivat. Yhteisön käyttäjien ansiosta Gamestopin osakkeen hinta oli 20-kertaistunut, mikä sai suuret sijoitusyhtiöt hämilleen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun internet-foorumit aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Miten meidän tulisi kansalaisina ja…

Teksti: Kati Makkonen Suoritin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vuosina 2018-2019. Tänä aikana syitä vapaaehtoisuuteeni ihmeteltiin moneen otteeseen. Olin jokseenkin ihmeissäni, miksi minun tulisi omata jotain syviä, periaatteellisia syitä suorittaakseni palveluksen, johon suuri osa ikätovereistani on velvoitettu.  Ymmärtääksemme nykymuotoista asepalvelusjärjestelmää, joka on muotoutunut vähittäin, lienee historiakatsaus paikallaan. 1800-luvulla voimistunut nationalismi nosti kansakunnan yksilön yläpuolelle. Isänmaallisuutta ilmennettiin moninaisesti,…

Teksti: Leo Valkama Voiko politiikassa olla konsensusta ja miten identiteettimme määräävät politiikkaa? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä Chantal Mouffen The Democratic Paradox -teoksessa. Mouffe kritisoi teoksessaan konsensus-ajattelua ja nostaa esiin ajatuksensa liberaalin demokratian todellisesta olemuksesta.  Mouffen ensimmäinen keskeinen väite on, että liberaalissa demokratiassa on kaksi jatkuvasti konfliktissa olevaa puolta. Demokraattinen perinne ja liberaali perinne ovat aina…

Teksti ja kuvitus: Viena Pentikäinen  I have found myself reflecting on the early stages of the pandemic quite a bit in the last few weeks. I’ve tried to write about it and put it into words, but it has been surprisingly difficult. It seems like the moment summer began, the whole three months just disappeared…

Kun Puola ja Unkari ovat alkaneet vastustaa länsimaista oikeusvaltiojärjestelmää, esimerkiksi Suomi haluaisi laittaa maat ojennukseen ja katkaista niiltä EU-budjetin rahahanat. Kuinka pysyviä muutoksia saadaan aikaan, jos demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistetään tällä tavalla? Entä onko liberaalissa demokratiassa jotakin vialla, kun niin moni itäisen Euroopan maa on kääntynyt vastustamaan sitä? Teksti: Aaro Aalto ”Me emme antaneet Wienin…

Ilona Rantala Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä valtamerten tilanne ja niiden kapasiteetti jää usein taka-alalle. Etuliite valta kertoo voimasta. Valta viittaa myös merten olevan valta-osa maapallon pinta-alasta. Missä kunnossa meremme ovat ja mihin se vaikuttaa? Kuka käyttää valtaa merialueilla? Tutkijatiedon mukaan 30% maailman meristä tulisi olla vuoteen 2030 mennessä suojeltuna, jotta elämä merissä ja maalla olisi mahdollista….

Katri Leppälaakso Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa koskevassa keskustelussa nostettiin esiin huoli Suomen kansallisesta turvallisuudesta, yksilön tietosuojasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta. Eräs tärkeä näkökulma unohtui keskustelusta kuitenkin kokonaan. Analyysissaan Katri Leppälaakso pohtii, miten Vastaamon tapaus, tietomurrot ja kyberturvallisuus liittyvät sukupuolten tasa-arvoon, tarkemmin ottaen sukupuolistuneeseen väkivaltaan. Lokakuun 21. päivänä mediassa kuohui, kun Suomen suurin yksityinen psykoterapiakeskus Vastaamo ilmoitti…

Julius Lehtinen Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit ovat eurooppalaisessa ja suomalaisessa mediassa saaneet kosolti palstatilaa, mikä on Yhdysvaltain hegemonisen aseman myötä kenties perusteltua. Samalla lähes pimentoon ovat kuitenkin jääneet vääjäämättä jossain Euroopan kolkassa käynnissä olevat vaalit, jotka epäsuoran vaikuttamisen sijaan vaikuttavat suoraan kotimaiseen poliittiseen kontekstiin Euroopan Unionin kautta. Muutaman menneen kuukauden aikana parlamenttivaalit on järjestetty muun muassa…

Tuukka Saari & Onni Ahvonen Neljän vuoden välein toistuva rituaali, Yhdysvaltain presidentinvaalit, on jälleen käyty läpi. Edessä odottaa uuden presidentin ja tämän hallinnon politiikkaa – seuraava vaihe valtion historiassa.  Tarkastelemme tässä kirjoituksessa marxilaisen analyysin tarjoamasta viitekehyksestä Yhdysvaltain historiaa ensisijaisesti kapitalismin evoluutiona – historiaa, jota määrittää mantereen alkuperäisväestön maiden ryöstäminen, itse kansojen eliminoiminen ja afrikkalaisten orjien…