Katse valtameriin

Ilona Rantala

Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä valtamerten tilanne ja niiden kapasiteetti jää usein taka-alalle. Etuliite valta kertoo voimasta. Valta viittaa myös merten olevan valta-osa maapallon pinta-alasta. Missä kunnossa meremme ovat ja mihin se vaikuttaa? Kuka käyttää valtaa merialueilla?

Tutkijatiedon mukaan 30% maailman meristä tulisi olla vuoteen 2030 mennessä suojeltuna, jotta elämä merissä ja maalla olisi mahdollista. Kansainvälisistä merialueista on tällä hetkellä suojeltuna noin 1%. Niin kutsutuilla nollavalvonta-alueilla meriä uhkaavat monet biodiversiteettiä horjuttavat tapahtumat ja vaarat. Mertensuojelu on ollut vähäistä valtioiden ulkopuolisilla merialueilla resurssien vähäisyyden ja välinpitämättömyyden takia. 

Suurimmat uhat, joita maailman meret kohtaavat, ovat öljy- ja muovijäte, liikakalastus sekä arktisten merialueiden sulaminen ilmaston lämpenemisen vuoksi. Monet uhista osoittavat, miten ihmisen toiminta turmelee ympäristöä. Liikakalastus pohjatroolaamalla on ympäristön näkökulmasta biodiversiteetin polkemista ja on verrattavissa metsien avohakkuuseen. Kalastus tapahtuu pudottamalla runsaskalaiselle alueelle verkko, jonka koko vastaa jalkapallokentän pinta-alaa ja kerrostalon korkeutta. Verkkoa raahataan merenpohjaa pitkin, minkä seurauksena siihen tarttuu kalojen lisäksi kasveja sekä eläimiä, kuten kilpikonnia. Ympäristön lisäksi ongelmaa voidaan tutkia humanitäärisestä näkökulmasta. Teollisten kalastusalusten työolosuhteet ovat epäinhimillisiä. Niissä esiintyy pakkotyötä sekä hyvinvoinnin laiminlyömistä.

  • Joka kolmas kilpikonna on syönyt muovia
  • 70% kalakannoista on uhattuna teollisen kalastuksen takia
  • Arktisen merijään määrä on vuonna 2020 mittaushistorian toiseksi pienin

David Attenborough kertoo todistajalausunnossaan Elämä planeetallamme, ettei luonto tai  ihmiskunta voi toimia ilman tervettä merta. Suurin osa maailman päättäjistä ei ymmärrä meren potentiaalia. Hyvinvoiva, monimuotoinen, biodiversiteetiltään rikas meri auttaa ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä meri sitoo hiilidioksidia ja lämpöä itseensä, jotta maapallo ei lämpenisi liikaa. 

Vastauksena merten huonoon kuntoon ja niiden tärkeyden tunnustamiseen on rakenteellinen muutos. Jotta valtiot sitoutuisivat huolehtimaan valtameristä, tarvitaan pysyviä sopimuksia. Yhdistyneiden kansakuntien alla solmittava merten suojelusopimus (Global Ocean Treaty) mahdollistaisi kansainvälisille merialueille “perustuslain”. YK:n merikonferenssin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tapahtua vuonna 2020, mutta kokousta on jouduttu siirtämään maailman tilanteen takia vuoteen 2021. Kokous pidetään Lissabonissa. Yksi neuvotteluiden painopisteistä on talous mertensuojelussa. Jos merten suojelusopimus onnistuu, se tarkoittaisi lisää resursseja merten suojeluun sopimukseen osallistuneilta valtioilta. Näin merten uhkia saataisiin kontrolliin. 

Kontrollointi merialueilla on erityisen tärkeää biodiversiteetin suojelun kannalta. Vain suojelemalla meriä niiden ominaisuuksista voidaan hyötyä ja elämä maapallolla voi jatkua. Onneksi suojelluilla alueilla meri voi elpyä ja toipua. Konkreettisesti suojelualueita voi tarkastella kartan avulla (greenpeaceoceanblueprint.org) sekä nykytilanteessa että 30% suojelusopimuksen jälkeen.

Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä:
Greenpeace Nordic, WWF, Elämä planeetallamme – Netflix, oceanconference.un.org, un.org, Business and Human Rights Resource Centre

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s