Mitä ministeri? on juttusarja, jossa tutustutaan vähemmälle huomiolle jäävien ministerien työnkuvaan ja tehtäviin laajentaaksemme poliittista keskustelua myös pääotsikoiden ulkopuolelle. Teksti: Wilma Parkkari Kuva: Joanna Ahola SDP:n Timo Harakka nimettiin Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi joulukuussa 2019, edeltäjänään ei enempää eikä vähempää kuin Sanna Marin. Teatteritaiteen maisteri Harakka ehti hoitaa uutta virkaansa rauhassa vain muutaman kuukauden…

Teksti: Elli Pihlajaniemi Kuvitus: Heidi Pyykkönen Kulttuuriala on kriisissä. Korona-aika on pudottanut merkittävästi alan toimijoiden tuloja ja kansalaiset ikävöivät livekonsertteja ja teatterikäyntejä. Rajoitusten epäsuhtaisuutta on protestoitu niin mediassa kuin mielenosoituksissakin, eikä pandemian tuomalle ahdingolle näytä tulevan loppua.  Rahoitustrendi kulttuurialalla on jo muutenkin ollut laskussa. Aiemmin jopa puolet kulttuurialan valtiontuista muodostaneet veikkaustulot ovat vähentyneet viime vuosina,…

Teksti: Jyri Huttunen Hallintovaalit. Asiantuntijavaalit. Vaalit ilman politiikkaa. Vaalit, joissa ei tarjota vaihtoehtoja. Vaalit, jotka eivät oikeastaan edes kiinnosta ketään. Vaalit, joissa kukaan ei edes tiedä mistä äänestetään. Otsikot vuodenvaihteessa olivat dystooppisia. Valtakunnallisessa mediassa aluevaalit tuomittiin epäonnistumaan jo etukäteen. Korona kuritti kampanjat minimiin, ja puolueiden vaaliohjelmia arvosteltiin samankaltaisuudesta. Vaalien tarpeellisuus kyseenalaistettiin: narratiivi epäpoliittisuudesta ja “hallintovaaleista”…

Text: Caroline Renaux Picture: Reetta Muukkonen A landmark inquiry recently revealed the extent of sex abuse and cover-up in the French Catholic Church. Unveiled with heartbreaking numbers, clerical sex abuse seems to be a centuries-old systemic crime, rooted in secrecy and lack of responsibility. The plague of abuse On the fifth of October, a nearly…

Teksti: Lukas Laakso Avasin taannoin Policyssa rahapelaamista ilmiönä ja pyrin selittämään sen merkitystä kulttuurillisesti. Kyseenalaistin artikkelissa myös Veikkauksen ja Suomen rahapelijärjestelmän kyvyttömyyden ehkäistä rahapelaamisen varjopuolia. Aihe on pysynyt ajankohtaisena, sillä viime aikoina rahapelaaminen ja Veikkaus ovat olleet laajasti julkisen keskustelun aiheena. Syynä tälle on koronapandemian tuomat taloudelliset haasteet tapahtuma- ja kulttuurialalla sekä vuonna 2023 voimaan…

Teksti: Aaro Taina Elämme kenties Euroopan unionin historian kivikkoisinta aikaa. Etenkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana EU on kohdannut monenlaisia vaikeuksia. Finanssikriisin jälkeen eurokriisi ravisteli unionia. Pian sen jälkeen alkoivat poliittiset erimielisyydet Euroopasta turvaa hakevien ihmisten tasapuolisesta jakautumisesta eri EU-maihin. Britannian ero EU:sta on nostanut lisää tummia pilviä unionin ylle. Maiden välillä on syviä jakolinjoja…

Teksti: Ilona Rantala Kuva: Elisa Soikkeli Joka puolella on epäkohtia, kärsiviä ihmisiä ja epäoikeudenmukaisuutta  – ihan sama, minne päin katsoo tai ketä kuuntelee. Kaiken tämän lisäksi maapallo voi huonosti. Käsitellessä tätä kaikkea maailman kuormaa ihmiselle saattaa pulpahtaa mieleen monia ajatuksia, haaveita tai pettymyksiä.  Pohdin usein, mitä minä voisin tehdä, mitkä ovat ne minun erityiset taitoni, joilla…

Teksti: Henrik Peiponen Kuvat: Finna/Jonatan Moorhouse Teoreetikko Robert Coxin kriittisen ajatuksen mukaan teoria on aina jollekulle ja jotakin tarkoitusta varten. Mielestäni tämän ajatuksen voi luontevasti laajentaa koskemaan opetusta. Opetuksen kautta tuotetaan uusia osaajia, joiden tietopohjan opetus ja kurssien sisältö pitkälti määrittävät. Virallinen ja tutkintotodistuksen legitimoima akateeminen tieto on kurssien opetuksen sisällön varassa. Politiikan ja viestinnän…

Teksti: Kristian Keinänen Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022, ja uudet vaalit herättävät monia kysymyksiä. Vaikka Helsingissä ei aluevaaleja käydäkään, vaikuttaa aluevaltuustoissa tehtävät päätökset suurimman osan suomalaisista elämään. Keskusteluissa aluevaaleista huomaa, että monien on vaikea ymmärtää, mistä vaaleissa on lopulta kyse. Siksi pyrinkin tässä jutussa vastaamaan joihinkin yleisimpiin kysymyksiin.  1. Mistä aluevaaleissa on kyse? Sanna…

Teksti: Saara Pylkkänen Myöhäinen 2010-luku näyttäytyy nykyhetkestä käsin ajanjaksona, jona tila puhua seksistä, seksuaalisesta vallankäytöstä ja muihin näihin konsepteihin liittyvistä teemoista avautui aivan uudella tavalla. Tapahtumien taustalla vaikutti sosiaalinen liikehdintä, eritoten seksuaalista vallankäyttöä käsittelevä metoo-liike ja siihen kytkeytyvät, raiskauksen lainsäädännöllistä tunnusmerkistöä muuttamaan pyrkivät suostumuskampanjat.  Metoo-liike käsittelee pitkälti sukupuolittunutta, cis-miesten cis-naisiin kohdistamaa seksuaalista vallankäyttöä. Liikkeen sanomaan…

Text: Caroline Renaux “It’s a girl”, announces the doctor. You’re not even born yet, but gender roles already rest heavily on your shoulders. Not only will you suffer from double standards and gender binarism, but you will also experience the sacralization of motherhood. From this very moment, you are more than a girl: you are…

Teksti: Claudia Kuismin Isot pyöreät silmät, veikeä hymy ja herttainen ruttukuono – me kaikki olemme nähneet tämän sympaattisen näköisen otuksen. Varsinkin sosiaalinen media rakastaa näitä lyttykuonoisia linssiluteita. Pelkästään Instagramissa lyhytkuonoisten koirien käyttäjätileillä on satoja tuhansia tai jopa miljoonia seuraajia. Kuka nyt ei rakastaisi pientä pulleaa mopsia lastenrattaissa? Kaiken suloisuuden alle kätkeytyy lukematon määrä kipua, kärsimystä…

Teksti: Jyri Huttunen Policy jalkautui keskustakampukselle selvittämään opiskelijoiden kantoja kannabiksen käyttöön. Kannabiksen dekriminalisointi sai haastateltujen opiskelijoiden näkemyksissä kannatusta, mutta niin sanottujen kovien huumeiden tulisi useimpien mielestä pysyä laittomina. ”Itselläni on huono omakohtainen kokemus kannabiksesta, mutta en osaa pitää sitä pahana asiana. Suhtaudun asiaan neutraalisti. Pidän lähtökohtaisesti vihreiden puoluekokousaloitetta järkevänä, mutta suhtaudun siihen vähän varauksella. Ainakin…

Teksti: Onni Ahvonen “Fasismi on seurausta kapitalistisen järjestelmän vuosisatoja kestäneelle eläimellisyydelle, riistolle, ylivallalle ja rasismille – ja sitä on harjoitettu pääasiassa Euroopan ulkopuolella.” – Walter Rodney, guyanalainen historioitsija. Walter Rodney kuvaa fasismia kapitalistisen järjestelmän kehityksen ja kolonialistisen väkivallan luontaisena jatkumona – toisin kuin perinteiset liberaalit selitysmallit fasismin noususta 1920- ja 1930-luvun Euroopassa.  Rodneylle liberalismi ja…

—  Kolumbian mielenosoittajat haaveilevat paremmasta yhteiskunnasta Teksti: Emilia Voltti Huhtikuun lopussa alkaneet mielenosoitukset Kolumbian hallituksen harjoittamaa politiikkaa vastaan ovat jatkuneet yli kuukauden ajan. Ne ovat saaneet kymmenet tuhannet ihmiset eri aloilta ja alueilta Kolumbian kaduille. Miksi kolumbialaiset ovat kerääntyneet osoittamaan mieltään juuri nyt, kun koronapandemian kolmas aalto kurittaa maata?  Policyn toimittaja haastatteli viittä nuorta kolumbialaista,…

Teksti: Sampo Untamala Olemme saaneet viettää varsin erityisen vuoden. Koronaviruspandemia on muovannut lähes kaikkien elämät täysin uuteen uskoon. Viime aikoina on kuitenkin tuntunut siltä, että kevään 2020 joukkopelko ja solidaarisuus ovat kaukana nykyisestä keväästä. Voi olla, että ihmiset ovat kyllästyneitä jo vuoden jatkuneeseen kurjuuteen, mutta taustalla on ilmennyt muitakin yllättäviä ilmiöitä – salaliittoteoriat ovat lähiaikoina…

Kirjoittajat: Eetu Kukila, Ella-Maria Palkoaho, Jarkko Nissinen ja Saska Suvikas Jarkon pohdintoja ja päiväkirjamerkintöjä Aluksi on kiitettävä kunniakkaan Policy-lehden tinkimättömiä toimituksia siitä, että he kirjoittivat vuosikymmenten saatossa skuuppien ja kantaaottavien kirjoitusten lisäksi tarkkanäköisesti omasta ainejärjestöstään sekä kokosivat juhlavuosiensa kunniaksi katsauksia VOOn historiaan (mm. 1982, 1997 & 2018) Tämän kirjoituksen tavoitteena on koota sekalaisia ajatuksia vastikään…

Teksti: Ilona Rantala Tervetuloa pelaamaan ajatusleikkiä. Säännöt ovat selkeät: kuvittele tilanne, jossa lähdet risteilylle Helsingistä Tukholmaan ja sieltä takaisin Helsinkiin. Hytti on perinteinen B-luokan hytti – neljä vuodetta ilman ikkunaa. Saat valita vapaasti, keistä tulee hyttikavereitasi. Hypoteettiset hyttikaverisi voivat olla mistä tahansa maailmankolkasta. Ajatusleikkiristeilyllä ymmärrätte toisianne, vaikka yhteistä kieltä ei “oikeasti” olisi. Huomioitavaa valinnassa on…