Mitä tulee tietää aluevaaleista?

Aluevaaleissa äänestettiin sosiaali- ja terveyspolitiikan järjestämisestä hyvinvointialueilla. Vantaan-Keravan hyvinvointialueen äänestysprosentti oli maan alhaisin. (Kuva: Kristian Keinänen)

Teksti: Kristian Keinänen

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit on nyt käyty ja tulos on selvillä. Aluevaalit järjestettiin 23.1.2022 ja niissä sai äänestää koko Manner-Suomi Helsinkiä lukuun ottamatta. Analyysille haasteensa asettaa se, että tammikuussa pidetyt aluevaalit olivat lajinsa ensimmäiset, joten aiempaa vertailukohtaa ei ole. Aluevaltuustot ovat nyt järjestäytyneet ja käyvät parhaillaan luottamuspaikkaneuvotteluja. Uusien aluevaltuustojen tärkein tehtävä on käynnistää toiminta hyvinvointialueilla ja valmistautua siihen, kun 1.1.2023 vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy kunnilta uusille aluevaltuustoille. 

Mitä vaaleissa kävi?

Aluevaalien suurin puolue oli kokoomus, joka sai valtakunnallisesti 21,6 prosenttia annetuista äänistä. Tulosta voi pitää erityisen hyvänä, sillä kokoomuksen perinteinen korkean kannatuksen alue Helsinki ei osallistunut vaaleihin. Kokoomuksen lisäksi vaalien voittajina voidaan pitää keskustaa, joka onnistui nostamaan kannatustaan ja sijoittumaan niukasti kolmanneksi. Hyvän tuloksen aluevaaleissa sai myös vasemmistoliitto, joka kiipesi tasan kahdeksan prosentin kannatuksellaan vihreiden ohi. Vaalien häviäjinä voidaan taas pitää vihreitä ja perussuomalaisia, joiden kannatus putosi merkittävästi vuoden 2021 kuntavaaleista. 

Mistä tulos johtuu?

Syitä vaalitulokselle on varmasti monia, mutta kolmen suuren puolueen menestyksen syynä lienee äänestäjien turvallisuudenhakuisuus: uusissa vaaleissa äänestetään ennestään tuttua puoluetta ja ehdokasta. Kolmen suuren menestykseen vaikuttanee omalta osaltaan myös se, että pienillä paikkakunnilla äänestettiin aktiivisemmin. Toisaalta vahva osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä lienee vaikuttanut vasemmistoliiton verrattain korkeaan kannatukseen. Pienemmillä paikkakunnilla perinteisten puolueiden kannatus on tyypillisesti korkeampi, kun taas kaupungeissa menestyvät usein erityisesti vihreät.

Perussuomalaisten ja vihreiden heikkoa kannatusta puolestaan selittänee se, ettei kumpaakaan puoluetta varsinaisesti tunneta sote-kannoistaan, jolloin puolueet jäivät varjoon vaalikeskusteluissa. Perussuomalaisten kampanjaviesti taas oli varsin pessimistinen ja keskittyi sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteisiin, mikä on voinut omalta osaltaan heikentää kannatusta. 

Alle puolet äänioikeutetuista käytti ääntään

Äänestysprosentti jäi aluevaaleissa odotetun matalaksi. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 47,5 eli sijoittui europarlamenttivaalien ja kuntavaalien äänestysprosenttien välimaastoon. Korkeimmat äänestysprosentit löytyivät Pohjanmaan maakunnista ja alhaisimmaksi äänestysprosentti jäi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Äänestysprosentti vaihteli myös maakuntien sisällä, pienillä paikkakunnilla äänestysaktiivisuus oli korkeampi kuin kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa.

Alhaisen vaalituloksen syynä voi olla se, että vaalit ovat uudet ja ihmisille on jäänyt epäselväksi, mistä vaaleissa äänestetään. Matala äänestysaktiivisuus voi myös johtua osittain koronaviruspandemiasta; äänestyksen aikaan tartuntaluvut olivat korkeat. Äänestysaktiivisuutta voi ensi vaaleissa parantaa se, että aluevaalit järjestetään vuodesta 2025 alkaen kuntavaalien yhteydessä. 

Poikkeukselliset aluevaalit

Tammikuun aluevaalit olivat historialliset myös siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa enemmistö vaaleilla valituista edustajista oli naisia. Vaaleissa läpi menneistä ehdokkaista 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Naisten suureen määrään vaikuttanee se, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista enemmistö on naisia ja sote-työntekijöitä äänestettiin uusiin aluevaltuustoihin todella paljon. Sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään myös perinteisesti asiana, joka kiinnostaa erityisesti naisia, mikä on saattanut osin vaikuttaa äänestyskäyttäytymisen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyvän pärjäämisen aluevaaleissa selittänee se, että tulevien aluevaltuustojen tehtävät ovat tarkkaan rajattu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseen. Esimerkiksi kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa ehdokkailta vaaditaan monen politiikan osa-alueen tietämystä, jolloin mikään ammattiryhmä ei nouse erityisemmin esiin valittujen joukossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s