Neljä kysymystä aluevaaleista

Teksti: Kristian Keinänen

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022, ja uudet vaalit herättävät monia kysymyksiä. Vaikka Helsingissä ei aluevaaleja käydäkään, vaikuttaa aluevaltuustoissa tehtävät päätökset suurimman osan suomalaisista elämään. Keskusteluissa aluevaaleista huomaa, että monien on vaikea ymmärtää, mistä vaaleissa on lopulta kyse. Siksi pyrinkin tässä jutussa vastaamaan joihinkin yleisimpiin kysymyksiin. 

1. Mistä aluevaaleissa on kyse?

kuva: Wikimedia Commons

Sanna Marinin hallituksen hyväksymään sote-uudistukseen kuuluu sosiaali-ja terveyspalvelujen siirtäminen hyvinvointialueille. Hyvinvointialueita perustettiin 21, minkä lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omista palveluistaan. Tämän vuoksi Helsingissä ei toimiteta aluevaaleja. Vaaleissa valitaan aluevaltuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueilla. Valtuustoihin valitaan 59-79 valtuutettua. Monilla alueilla vastaavaa yhteistyötä on jo tehty – esimerkiksi Etelä-Karjalassa palvelut on jo vuonna 2017 siirretty Eksote-kuntayhtymälle, joka kattaa tulevan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen. 

2. Millaisista asioista uusissa aluevaltuustoissa päätetään?

Hyvinvointialueiden tehtäviksi sote-uudistuksessa määrättiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Uusien aluevaltuustojen päätöksentekovallan alaisuuteen kuuluvat siis esimerkiksi terveyskeskukset, toimeentulotuki, mielenterveyspalvelut sekä paloasemien sijainti. Aluevaltuustoissa päätettävät asiat vaikuttavat jokaisen hyvinvointialueen asukkaiden elämään ja arkeen. Vaikka vaalit ovatkin uudet, aluevaltuustoissa päätettävät asiat ovat jo tuttuja, sillä niistä on aiemmin päätetty kunnanvaltuustoissa. Erityisen ajankohtaisia asioita ensi vuoden vaaleissa ovat koronakriisin hoito sekä mielenterveyspalvelut. 

3.Millaisilla kärjillä puolueet lähtevät aluevaaleihin?

Valtakunnanpolitiikka näkyy myös aluevaaleissa, sillä oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat voimakkaasti kritisoineet sote-uudistusta ja pitävät sitä byrokraattisena ja hätiköitynä. Kokoomus korostaa aluevaaliohjelmassaan vastuullista taloudenpitoa ja työhyvinvointia, SDP hyvinvointivaltiota sekä matalan kynnyksen palveluita ja keskusta taas lähipalveluita. 

4.Mitä osallistumisaktiivisuudelle käy uusissa vaaleissa? 

Äänestysaktiivisuuden odotetaan jäävän aluevaaleissa alhaiseksi, ja on täysin mahdollista, että äänestysaktiivisuus on jäämässä jopa kuntavaalienkin äänestysprosenttia pienemmäksi. Syitä alhaiselle äänestysaktiivisuudelle on monia; vähäiset tiedot vaaleista ja hyvinvointialueista on varmasti yksi syy aktiivisuuden laskuun. Kyse voi  olla myös “vaaliväsymyksestä” tai siitä, että hyvinvointialueet nähdään byrokraattisina ja vaikeina ymmärtää. Hyvinvointialueet ovatkin ottaneet käyttöön mielenkiintoisia keinoja nostaa äänestysprosenttia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haastoi Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueet kilpailuun korkeimmasta äänestysprosentista. Panoksena on torikahvit ahkerimmin äänestäneessä kunnassa.

Vaikka helsinkiläiset eivät saakaan äänestää aluevaaleissa, kannattaa niitä kuitenkin seurata. Politiikan penkkiurheilijalle aluevaalit ovat oiva mahdollisuus päästä spekuloimaan vaalituloksella ja poliittisilla voimasuhteilla historiallisissa vaaleissa. Aluevaaleissa päätetään palveluista, jotka vaikuttavat yli neljän miljoonan suomalaisen elämään, ja niiden tuloksella on vaikutus myös valtakunnanpolitiikkaan. 

Lopuksi neuvo niille, joilla on siihen mahdollisuus: äänestäkää aluevaaleissa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s