Mitä ministeri?

Mitä ministeri? on juttusarja, jossa tutustutaan vähemmälle huomiolle jäävien ministerien työnkuvaan ja tehtäviin laajentaaksemme poliittista keskustelua myös pääotsikoiden ulkopuolelle.

Teksti: Wilma Parkkari

Kuva: Joanna Ahola

SDP:n Timo Harakka nimettiin Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi joulukuussa 2019, edeltäjänään ei enempää eikä vähempää kuin Sanna Marin. Teatteritaiteen maisteri Harakka ehti hoitaa uutta virkaansa rauhassa vain muutaman kuukauden ajan, kunnes koronapandemia sekoitti hallituksen normaalin toiminnan. Policy-lehdessä ollaan kiinnostuneita siitä, mitä kuluvalla hallituskaudella vähemmän näkyvissä rooleissa olleet ministerit ovat pandemia-aikana puuhanneet.

Harakka ei ole ministereistä näkymättömimmästä päästä. Jos tarkastellaan Helsingin Sanomien uutisointia tammikuusta 2020 helmikuuhun 2022, mainitaan Harakan nimi yhteensä 149 jutussa. Verrattuna pandemia-ajan yhteen keskeisimpään ministeriin, Krista Kiuruun, hakutuloksia tulee 199. Harakka ei siis jää kovin kauas. Verrattuna toiseen koronapandemian hillitsemisen/torjumisen kannalta vähemmän keskeiseen ministeriin, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnariin, voittaa Harakka Skinnarin tuloksin 149–49. 

Eduskunnassa vuosina 2020 ja 2021 pidettyjen puheenvuorojen määrässä Harakan ero Kiuruun kasvaa; Kiurulla pidettyjä puheenvuoroja on yhteensä 416, Harakalla puolestaan 133. Vertailun vuoksi Skinnarilla pidettyjä puheenvuoroja on 38 ja esimerkiksi Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisella 96. 

Mutta mitä Harakan pitämät puheenvuorot pitävät sisällään? 

Harakka on ministerikaudellaan pitänyt eduskunnan täysistunnoissa yhteensä 35 esittelypuheenvuoroa, joista seitsemän käsitteli hallituksen esityksiä liittyen viestintään. Lakiesitykset liittyvät sähköisen viestinnän ja tunnistautumisen parantamiseen, laajakaistarakentamiseen sekä sähköisiin tietulleihin. Suurin osa aloitteista pyrkii muuttamaan Suomen lainsäädäntöä EU-direktiivien mukaisiksi tai edistämään hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi -osiota. 

Puheenvuorojen joukossa on paljon kohua herättänyt hallituksen esitys liittyen Yleisradion toiminnan rajaamiseen. Esityksen taustalla on Euroopan komissiolle tehty kantelu Ylen saamista valtiontuista. Tiivistetysti lakiesityksessä ehdotetaan, että Ylen verkossa julkaistujen tekstimuotoisten sisältöjen tulee liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia. 

Yle-laki on kerännyt monenkirjavaa kritiikkiä: Medialiitto kritisoi lakia Ylen toimintaa liian vähän rajaavaksi, MTV:n mukaan laki vääristäisi kilpailua liikkuvan kuvan kentällä (jossa MTV on Ylen lisäksi ainut toimija). Ylen sisältöjen rajoittamista vastaan tehtiin kansalaisaloite, joka sai tarvittavat allekirjoitukset ja lähetettiin eduskuntaan syyskuussa 2021. Sitä käsitellään nyt yhdessä alkuperäisen hallituksen esityksen kanssa. 

Mediapoliittisesti merkittävänä tekona Harakan ministerikaudella voidaan pitää median koronatukien myöntämistä vuonna 2020. Muun muassa Medialiitto kritisoi tukia riittämättömiksi ja toteaa yhdessä Journalistiliiton kanssa, että tuki tulisi kohdentaa palkkatukena journalismin tuottamiseen tai freelance-ostojen tukena, jolloin tuki jakautuisi mahdollisimman kilpailuneutraalina. 

Median koronatukien yhteydessä nousi keskusteluun myös mahdollisuus pysyvästä mediatuesta, sillä muissa Pohjoismaissa mediaa tuetaan huomattavasti suuremmilla summilla kuin Suomessa. Harakka kommentoi asiaa Journalisti-lehden haastattelussa näin: ”Kansalaisille on kohtalaisen vaikea perustella, mihin tukea tarvitaan. Kyse on kuitenkin yksityisen liiketoiminnan tukemisesta ja trendi on se, että yritystuista halutaan päästä eroon. Eivät kansalaiset ole hahmottaneet vaaran olevan niin ilmeinen kuin mitä me alan sisällä ajattelemme.” Pysyvän mediatuen esteenä tuntuukin olevan asian perustelu niin kansalle kuin hallituskumppaneillekin. 

Median koronatukien lisäksi Harakan kaudella uudistetaan postilakia, jonka yhteydessä eduskunnassa heräsi huoli sanomalehtijakelun tilasta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee vastauksena huoleen jakelutukea, jolla turvattaisiin sanomalehtien viisipäiväinen jakelu myös tulevaisuudessa. Hallituksen esitys jakelutuista on luonnosvaiheessa ja siihen liittyvä lausuntokierros on päättynyt eduskunnassa vuoden 2021 lopulla. 

Viestinnän alalla on tapahtunut asioita koronapandemian aikana, mutta puheenvuorojen aiheiden jakautumisesta päätellen ministerin aika on kulunut pitkälti ministeriyden liikenneosion alle tipahtavien asioiden parissa. Samaa voi päätellä liikenne- ja viestintäministeriössä jutun kirjoituksen aikana vireillä olevista neljästä hallituksen esityksestä, joista kolme liittyy liikenteeseen ja yksi viestintään. 

Harakan ministerikautta on vielä jäljellä, mikäli hallitus pysyy pystyssä eduskuntavaaleihin 2023 saakka. Nähtäväksi jää, onko luvassa vielä suuria viestinnällisiä uudistuksia tai mediapoliittisia kannanottoja. Tällä hetkellä viestintäministerin ja entisen yleläisen huomiota herättävimmäksi viestintä- ja mediapoliittiseksi teoksi on jäämässä Ylen toiminnan rajaaminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s