Sörkän oraakkelin pakina: Erään Tinder-keskustelun kuvaus

Emil: Ääh täytyy selittää tää, virallisesti 😉

Emil: En elä hetkessä siksi, että olen huoleton. Elän hetkessä, koska tulevaisuus on peruttu ja menneisyyteni ei enää koske minua. Huoleton olen, koska huoli edellyttäisi jotakin mistä huolehtia, niin kuin karhuemo huolehtii poikasistaan, viime kädessä tulevaisuutta. Menneisyyteen on sillat poikki. Jos tartun hetkeen, käsi palaa. Eteeni en näe. Antti Hurskainen kirjoittaa: ”Tulevaisuuteen ei tarvitse uskoa jos katsoo sitä kohti. Näyttää murhalta.” 

Emil: Olen Hurskaisen kanssa jyrkästi eri mieltä! Ei tulevaisuus näytä murhalta, jos sitä katsoo kohti. Se näyttää vessan seinältä maanantaiaamuna. Muistikuvat viikonlopusta sellaiset, ettei halua muistaa. Ryypätty kusipäiden kanssa. Menneisyys tuijottaa pöntöstä. 

Emil: Minulla on vain tässä ja nyt, kolme dobermannia kuumassa autossa.   

Emil: Ei, tämä oli jo liian dramaattista. Oikeastaan olen vain katkera ja kyyninen. Oikeastaan vain välinpitämätön. Anna kun selitän. 

Emil: Kellun kumiankalla välinpitämättömyyden kelmeässä altaassa. Joku on pissannut poreisiin. 

Emil: Leijun foliopallolla vappuaatottomuuden kalpeassa autiudessa. Joku on päästänyt narusta irti. 

Emil: Hetki…

Emil: Tämä välinpitämättömyyden mielialattomuus on kukatahansisuuteen uponneen ahdistuksen puutteeni huolettomuutta, kun ilottomassa uteliaisuudessani swaippailen löytääkseni kenestä tahansa sijan jalansijattomalle juttelulleni, juurtumattomalle jaarittelulleni, jotta sinäkin voisit sukeltaa yhdentekevän ymmärrettävyyden altaaseen, missä puhe virtaa virtaavassa altaassa ja täälläolo lilluu lilluvassa limbossa. 

Emil: Anna kun selitän! Äläkä jätä vastaamatta, sillä asia on aivan selvä!! 

Emil: Pyrin ylläpitämään päättämättömyyttäni päättymättömästi ja jokapäiväisenä jatkan epäautenttista elämääni koskaan kohtaamatta kuolemaa omimpana olemismahdollisuutenani. 

Emil: Pyrin kultivoimaan kurittomuuttani ja jokapäiväisenä jatkan turhanturisemista turuilla koskaan kokematta syntyjä syviä omimpana olemisen maaperänäni. 

Emil: Anteeksi että puhun epäselvästi, kun puhun nopeasti ja kaikista asioista yhtä aikaa. Kun olen näin hajamielinen ja pahakielinen, kaksimielinen ja kierokielinen, monioikoinen vaikka yksitoikkoinen, monisyinen vaikka yksipuinen. 

Emil: Kai sä nyt ymmärrät mua? Ymmärräthän? 

Emil: Ps. Nähdään vaan torstaina, Töölönlahti ympäri joo… asun kans siin vieres jos alkaa sataa.

(Huomenna päivällä kello 12.34)

Emil: Siis tiivistetysti en osaa oikee vastaa sun kysymyksee. 😀 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s