Teksti: Toivo Rovasalo
Kuva: Hertta Pasanen
Kirjoitettu 7.4. ennen tulitaukoa

HOMEROKSEN Ilias on länsimaisen kirjallisuuden klassikko. Iliaan tarina nivoutuu osaksi kreikkalaista myyttistä Troijan sotaa. Sota sai alkunsa siitä, kun troijalainen prinssi Paris varasti Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimon Helenan ja toi tämän mukanaan Troijaan. Spartan kuningas veljineen kokosi valtavan kreikkalaisen sotajoukon, joka lopulta päätyi piirittämään Troijaa jopa kymmenen vuoden ajan. Kreikkalaiset saavat lopulta kaupungin haltuunsa tunnetulla Troijan hevosella.

ILIAS kuvaa noin viidenkymmenen päivän jaksoa, joka sijoittuu sodan loppupuolelle, eikä ulotu Troijan hevoseen saakka. Nuo Iliaan kuvaamat viisikymmentä päivää ovat täynnä intensiivisiä taisteluita ja yllättäviä juonenkäänteitä. Kertomus lienee ollut aikalaisilleen kuin väkivallalla mässäilevä sotaelokuva, jossa valokeilaan asettuvat soturit ja heidän taistelunsa.

VÄITÄN, että Iliaan voi yhdistää Iranin sotaan, joka parhaillaan tuhoaa Lähi-itää ja vaikuttaa koko maailmaan. Lähtekäämme tässä luennassa liikenteeseen Iliaan henkilöhahmoista, jotka tulkinnassani vertautuvat kansainvälisen politiikan toimijoihin.

ILIAASSA henkilöhahmot jakautuvat kahteen kategoriaan: ihmisiin ja jumaliin. Kyvykäämpiä ja urhoollisimpia ihmisiä kutsutaan sankareiksi ja he toimivat tarinoiden päähenkilöinä.
Iliaan sankareita ovat Menelaoksen ja Pariksen lisäksi esimerkiksi Odysseus (1) ja Akhilleus, joka on ylivoimainen (ja -mielinen) nuorukainen, jonka heikko kohta on hänen kantapäänsä (2). Olympos-vuorella (3) elävät jumalat muodostavat tarinaan toisen näyttämön. Iliaassa esiintyy monia jumalia, kuten Hera (4), Afrodite (5) ja Poseidon (6), joiden väliset suhteet ja kilvoittelut nousevat usein tarinan keskiöön. Vahvin jumalista on taivaita komentava Zeus, jolla on Olympoksen ylijumalana kiistaton hallitsijan asema.

1. Jonka varsinaisista seikkailuista kertoo Homeroksen toinen teos Odysseia.
2. Akhilleen äiti kastoi hänet kantapäästä roikottaen virtaan, joka teki pojasta vahingoittumattoman.
3. Todellinen vuori; Kreikan korkein.
4. Zeuksen puoliso; avioliiton ja hedelmällisyyden jumalatar.
5. Kauneuden ja rakkauden jumalatar.
6. Zeuksen veli; meren ja maanjäristysten jumala.

VARSINAINEN Troijan sota tapahtuu ihmisten maailmassa. Jumalat kytkeytyvät tähän tarinaan taustalla vaikuttavina toimijoina. Jumalilla on omat maanpäälliset liittolaisensa, joita he tukevat. Yksittäisillä jumalilla mainitaan olevan ihmisten joukossa sukulaisia ja toiset jumalat puolestaan ottavat osaa sotaan närkästyttyään sankarien toiminnalle.

ASETELMA on Iliaassa jokseenkin sama kuin Iranin sodassa, joka on onnettomasti imaissut osapuolikseen lähes kaikki Persianlahden ja Levantin maat. Konflikti kulminoituu kuitenkin perimmiltään kahden osapuolen, Israelin ja Iranin, väliseen riitaan. Riita on monisyinen, mutta Israelin pelko iranilaisen ydinaseen kehityksestä lienee keskeisin syy (7). Israel ja Iran ovat kuin Iliaan riitautuneet sankarit Menelaos ja Paris.

7. Pääministeri Netanjahu on tunnetusti viitannut tähän ydinasekehitykseen useasti aiemminkin.

ISRAEL ja Iran ovat luonnollisesti kumpikin syyllistyneet valtaisaan tuhoon ja terroriin rajojensa sisä- ja ulkopuolilla. Sankarit eivät ole Troijan sodassa sen jalompia. Koko kreikkalaisten sotaretki on naurettava eskalaatio, jossa Pariksen vastuuton ja moraalisesti tuomittava Helenan ryöstö saa Menelaoksen aloittamaan kymmenvuotisen sodan, jossa osapuolet kokevat valtavia tappioita.

IRANIN sodan ja Iliaan muut henkilöt hahmottuvat pitkälti sen mukaan, kuinka he suhteutuvat näihin kahteen keskeiseen riitapukariin. Iranin vaikutusvalta on Lähi-idässä tukeutunut koko nykyisen regiimin ajan sen alueellisiin liittolaisiin.
Tärkein niistä nykyisessä sodassa on libanonilainen šiiapuolue Hizbollah, joka on yhtä lailla tarinamme ”sankari”. Se on Iranin lojaali ja aktiivinen liittolainen, joka maksaa sodan tappioita omalla ja kansalaistensa verellä. Libanonissa on huhtikuun alkuun mennessä kuollut Israelin iskuissa 1500 ja loukkaantunut 4600 ihmistä (8).

8. Samansuuntaiset luvut Iranin ja Libanonin valtioilta.

ISRAELIN keskeisin aseveli on Yhdysvallat. Useissa Persianlahden ja Lähi-idän maissa sijaitsee Yhdysvaltojen tukikohtia, joihin Iran on iskenyt. Esimerkiksi Qatar, Arabiemiraatit ja Kuwait ovat raahautuneet näin osaksi sotaa (9). Nämä maat ovat sodan sytyttyä menettäneet sen status quon, joka niitä on perustavanlaatuisesti hyödyttänyt.

9. Iran on toki iskenyt myös osaan näiden maiden omasta infrastruktuurista, esimerkiksi energiantuotantoon.

PERSIANLAHDEN maat ovat sodan sijaiskärsijöitä. Iliaassa sijaiskärsijöiden rooliin asettuvat selkeimmin Troijan vahvimman sankarin, Hektorin, vaimo ja isä (10). He eivät itse osallistu sotatoimiin, mutta heidän kotikaupunkinsa on vihamielisen piirityksen kohteena.
He taivuttelevat joukkojaan eturintamasta johtavaa Hektoria pitäytymään ylivoimaisen vihollisen ulottumattomissa Troijan muurien sisäpuolella. On selvää, että he ovat Persianlahden maiden (11) tavoin aktiivisia diplomatian puolestapuhujia, joilla on sodassa paljon menetettävää.

10. Andromakhe ja kuningas Priamos, Troijan varsinainen hallitsija.
11. Etunenässä Qatar on retoriikassaan vedonnut rauhaan ja diplomatiaan.

JUMALTEN motiivit ovat Iliaassa tietyssä mielessä monimutkaisempia kuin ihmisten: osa heistä valitsee puolensa sodassa, mutta osalla on myös tasapainottavia intressejä. Esimerkiksi Zeus näkee jumalten osallisuuden johtavan katastrofiin. Siksi hän kieltää muita jumalia ottamasta osaa sotaan.

ZEUS on monimutkainen hahmo. Hänen myötätuntonsa on pohjimmiltaan Troijan ja Hektorin puolella. Zeus pystyy parhaimmillaan tekemään tästä pysäyttämättömän. On helppo nähdä Yhdysvallat samanlaisena suojelusenkelinä, joka tuellaan huomattavasti vahvistaa omaa sankariaan, Israelia. Zeus ei kuitenkaan aivan yksipuolisesti tue lempisankariaan.
Hän suojelee Hektoria ikään kuin jarrutellen; hän varmasti kykenisi tuhoamaan koko kreikkalaisen sotajoukon, mutta kunnioittaa ennustuksia ja profetioita, jotka loppukädessä sanelevat sodan juonen. Keskeisin näistä profetioista ennustaa Hektorin kuoleman.

TÄLLAISET profetiat asettuvat lopulta Iliaassa hierarkian korkeimmalle portaalle, jopa korkeammalle kuin kukaan Olympoksen jumalista. Profetiat ovat kuin Thomas Hobbesin Leviathan, joka asettuu anarkiassa ja sekamelskassa erotuomariksi ja tuo yhteisöön järjestyksen ja vakauden. Reaalimaailmassa samanlaisessa asemassa olisivat kansainväliset sitoumukset, kuten sodan oikeussäännöt.

IRANIN sodassa Yhdysvallat on ottanut erilaisen linjan. Tunnetuimmin sotaministeri Hegseth, mutta toki myös itse presidentti Trump, on linjannut tyytymättömyytensä ”typeriin” sodan oikeussääntöihin. Erityisesti tämän takia ei yhtäsuuruusmerkkiä voi Zeuksen ja Yhdysvaltain välille vetää. Zeus olisi viisaudessaan Yhdysvaltoja pitkäkatseisempi.

Profetiat ovat kuin Thomas Hobbesin Leviathan, joka
asettuu anarkiassa ja sekamelskassa erotuomariksi
ja tuo yhteisöön järjestyksen ja vakauden.

ZEUS on kiinnostava hahmo myös suhteessaan ”kapinoiviin” jumaliin. Eräät jumalat nimittäin uskaltavat vastustaa hänen kieltoaan vaikuttaa sodan kulkuun. Ennen kaikkea Zeuksen vaimo Hera ja veli Poseidon rikkovat tätä kieltoa. Mielenkiintoista on, että Zeus ei (selittämättömästä syystä) lopulta rankaisekaan Heraa tai Poseidonia tästä.

SAMA asetelma toistuu nykypäivän Lähi-idässä. Kovasta retoriikastaan huolimatta Yhdysvallat ei halua tai kykene rajoittamaan Iranin suhteita esimerkiksi Venäjään ja Kiinaan. Iran ei ainakaan kirjoittamishetkellä sulje Hormuzinsalmen laivaliikennettä esimerkiksi kiinalaisilta kauppa-aluksilta.

HOMEROS ei huomioistani huolimatta tietenkään ole kirjoittanut teostaan modernin suurvaltapolitiikan kuvauksena. Esittämälläni luennalla on heikkoutensa. Toisin kuin Iliaassa, Iranin sodassa kaikkia osapuolia koskevat säännöt eivät tunnu rajoittavan suurvaltojen toimintaa.

EHKÄPÄ juuri tämä eroavaisuus säännöille alisteisen Troijan sodan ja säännöistä piittaamattoman anarkisen Iranin sodan välillä selittää sitä hämmennystä ja epäuskoa, jota Euroopassa koetaan. Olemme Euroopassa pohjimmiltamme liberalisteja, emmekä siksi kykene ymmärtämään trumpilaista realismia.