Teksti: Topi Remes · Kuvat: Lydia Kinnunen @lydiakinnunenn

Mikael Kinnunen toimii keskustan ensimmäisen kauden kansanedustajan Mika Riipin eduskunta-avustajana. Policy pääsi tutustumaan avustajan arkeen näköalapaikalla kansallisen päätöksenteon ytimessä.

Eduskunta-avustaja Mikael Kinnunen ottaa meidät vastaan A-oven viereisessä pyöreässä aulassa. Kinnusen yhteiskuntatieteiden maisteriopinnot Lapin yliopistossa keskeytyivät kesällä 2024, kun keskustan Mika Riipi nousi varasijalta eduskuntaan Katri Kulmunin siirryttyä europarlamenttiin. Kun Riipi tarjosi eduskuntavaalikampanjansa päällikkönä kykynsä osoittaneelle Kinnuselle työtä avustajanaan, päätös oli helppo.

Nyt pian vuoden verran eduskunta-avustajana toiminut Kinnunen on luvannut esitellä, millaista avustajan työ eduskunnassa on. Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä on vain hänen kokemuksensa, ja avustajien toimenkuvat voivat olla hyvin erilaisia puolueesta ja kansanedustajasta riippuen.

Suuntaamme ensimmäiseksi hieman myöhäiselle lounaalle eduskunnan ruokalaan, jonka valoa tulviva sali on alkuiltapäivästä jo melko hiljainen. Muutamasta pöytäkunnasta kuuluu puheensorinaa, ja eräs kansanedustaja hauskuuttaa seuralaisiaan löytämällään meemillä. Tänään listalla on porkkanalättyjä, burgundinpataa sekä paneroitua punakampelaa. Porkkanalätyt ovat erinomaisia, mutta yleisesti ruokala on tasoltaan varsin tavanomainen työpaikkaruokala. Se päihittää kuitenkin selvästi opiskelijaravintolat, mikä on toki hinnan puolesta odotettavissa.

Kinnusen työhuone sijaitsee eduskunnan maantasossa olevassa laajennusosassa. Sisäpihalle aukeava ikkuna tuo valoa varsin kompaktiin ja tummanruskean puun hallitsemaan huoneeseen. Kiinnostava yksityiskohta on keskustan eduskuntaryhmän oma UKK-kirjasto, joka kattaa kaksi hyllymetriä Urho Kekkosta käsitteleviä kirjoja.

Seinällä oleva TV välittää pian alkavan täysistunnon istuntosalista suorana. Eduskunta-avustajan työviikko poikkeaa tavanomaisesta. Maanantai on kansanedustajille niin sanottu “maakuntapäivä”, joka on varattu nimensä mukaisesti eduskuntatyön ulkopuolisten velvollisuuksien hoitamiseen. Silloin avustajallakin on mahdollisuus pitää etäpäivä, ja viikkopalaveri Riipin kanssa hoituukin pääsääntöisesti Teams-videopuhelulla. Tiistaista torstaihin on kiireisintä. Valiokunnat ja täysistunnot pyörivät normaalisti. Perjantaina täysistunto on tuntia aikaisemmin, jotta edustajat ehtivät maakuntalennoilleen.

Kinnusen mukaan avustajan tehtävänkuva on moninainen ja sisältää myös mahdollisuuksia poliittiseen vaikuttamiseen: “Jonkin verran on niin sanottuja sihteerintöitä, tapaamispyyntöjen käsittelyä ja järjestelyjä tapaamisia varten, kalenterinhallintaa, mutta myös esimerkiksi Mikan suunnittelemien kannanottojen kommentointia ja muokkaamista.”

Lisäksi päiviä täyttävät erilaiset kokoukset ja palaverit. Riipi työskentelee lakivaliokunnassa, mutta valiokuntien kokouksiin avustajilla ei ole pääsyä. Sen sijaan viikottain kokoontuvaan keskustan omaan lakivaliokuntaryhmään osallistuvat valiokunnassa istuvien kansanedustajien lisäksi heidän avustajansa, sekä puolueen ryhmäkansliasta tuleva asiantuntija, jonka vastuualueelle lakivaliokunta kuuluu.

Haastattelu keskeytyy yllättäen, kun työtoveri pölähtää sisään kysymään Kinnusen näkemystä johonkin some-asiaan. Kinnusen tehtäviin lukeutuu luonnollisesti kansanedustajan sometilien ylläpidossa avustaminen. Lisäksi hän kuuluu eduskuntaryhmänsä sometiimiin. Juttutuokiotamme säestävät harvakseltaan kaikkialle taloon kuuluvat tuuttaukset. Pitkä äänimerkki kertoo täysistunnon alkamisesta. Lisäksi yksi tuuttaus tulee aina, kun ministeri on vastausvuorossa.

”Avustajan tehtävänkuva on moninainen ja sisältää myös mahdollisuuksia poliittiseen vaikuttamiseen.”

Haastavinta työssä on töiden epätasainen jakautuminen ajallisesti niin viikonpäivien välillä kuin vuodenkierrossakin. Eduskunnan vuotta rytmittävät tietyt tapahtumat, kuten budjettiriihi, istuntotauot ja vaalit, joiden lähestyessä työn määrä lisääntyy. Hoidettavana on useita projekteja yhtä aikaa, ja deadlinet kasaantuvat. “Parasta on se, että pääsee näkemään päätöksenteon ydintä näköalapaikalta.”

Kinnunen kokee, että politiikan opinnoista on ehdottomasti ollut hyötyä työssä, joskin on vaikea hahmottaa mitkä asiat ovat tulleet suoraan opintojen kautta ja mitkä vain yleisen kiinnostuneisuuden. Tärkeää on tuntea puoluekenttä ja päätöksenteon mekanismit.

Eduskunnan maineikkaassa kuppilassa marmoripylväät heijastuvat metsänvihreään kattoon. Pylväiden takaa pilkottaa lasiovien läpi istuntosali. Kaikkein pyhimpään on pääsy vain kansanedustajilla, joillakin virkamiehillä sekä siivoojilla. Sieltä seuraamme liittyy Kinnusen esimies, entinen Lapin maakuntajohtaja, nykyinen keskustan kansanedustaja Mika Riipi.

“Parasta on se, että pääsee näkemään päätöksenteon ydintä näköalapaikalta.”

Millainen on hyvä avustaja? “Sellainen johon voi luottaa. Oli kyse sitten aikatauluista, kalenterista tai tehtävistä, on voitava luottaa siihen, että hommat tulee hoidettua eikä asioita laverrella ulos. Kyllä mielestäni luottamus on erittäin keskeinen asia”, Riipi toteaa. Edustajan ja avustajan välisiä suhteita on Riipin havaintojen mukaan yhtä monta kuin kansanedustajiakin: “Kyllä niitä on varmaan 200 erilaista.” Suhteeseen vaikuttavat esimerkiksi kansanedustajan työtavat, se, onko avustaja maakunnassa vai Helsingissä, ja tietenkin myös henkilökemiat.

On siis vaikeaa tehdä yleistyksiä asiasta. Riipille itselleen Kinnusen valintaa puolsivat hyvät kokemukset yhteistyöstä eduskuntavaalikampanjan aikana ja halu saada nuorta näkökulmaa asioihin. Hänelle avustajan poliittiset näkemykset ovat erittäin tervetulleita. ”Sellaista 100-prosenttista sihteeriä en tänne halunnut. Hoidan omaa kalenteriani aika paljon, samoin matkat. Mikael ei toimi matkatoimistonani. Ja sitten, kun on tapahtumia, joissa vaaditaan kannanottoja ja mielipiteitä, haluan sparrauttaa itseäni.”

Poliitikkojen avustajien määrä herättää tasaisin väliajoin keskustelua. On jopa pohdittu, pärjäisikö kansanedustaja ilman avustajaa. ”Teoriassa varmasti pärjäisi, mutta käytännössä avustaja on ihan oikeasti tarpeen. Työn vaikuttavuus kärsii, jos sitä ei ole.”

Toisaalta on keskusteltu myös siitä, pitäisikö kansanedustajien avustajamäärää kasvattaa. ”Nyt kun on käyty keskustelua tiettyjen nimeltä mainitsemattomien meppien kymmenhenkisistä tiimeistä, niin meppienkin työn hyvin tuntien sanoisin, että ei tarvitse lisätä. Varmaan yksi avustaja on ihan tarpeeksi.” Riipi muistuttaa myös, että eduskuntaryhmien kansliassa on ihmisiä eri osaamisella, jotka auttavat tarvittaessa. Joissakin puolueissa onkin käytössä niin sanottu ryhmäkansliamalli, jossa avustajat työskentelevät eduskuntaryhmälle, ja vastuut jaetaan aihealueittain. Riipi toteaa keskustan toimivan käytännössä samoin, vaikka muodollisesti avustaja on edustajakohtainen. Politiikka on, kuten sanottua, tiimityötä.

Vaikka Kinnunen on jo opintojenkin kautta ymmärtänyt, että median antama kuva kansanedustajan työstä riitaisine täysistuntoineen on vain osa totuutta, työskentely avustajana on vahvistanut tätä mielikuvaa. Iso osa työstä tapahtuu valiokunnissa, joissa käyttäydytään yleensä sovinnollisemmin, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Krista Kiurun johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta sai viime vuonna julkisuutta kehnosta ilmapiiristään. Kamerat täysistuntosalissa saavat edustajat kuitenkin esittämään näkemyksiään vielä kärkkäämmin kuin suljettujen ovien takana. “Oikeasti iso osa kansanedustajista tulee hyvin toimeen keskenään yli puoluerajojen”, Kinnunen toteaa.

Myös eduskunnan yleinen ilmapiiri saa Kinnuselta kehuja. Eduskunnan käytävillä kohtaa kansanedustajien ja avustajien lisäksi paljon erilaisia työntekijöitä ja vierailijoita. Kaikkia moikataan, ja tunnelma on lämminhenkinen. Vuodesta 2019 myös eduskunta-avustajilla on ollut pääsy eduskunnan kellarin saunatiloihin. Kinnunen kertoo saunan olleen hänelle ensimmäisiä paikkoja, jossa tuli käytyä keskusteluja myös muiden puolueiden kansanedustajien ja avustajien kanssa.

Onko eduskunta-avustajan haaveena kansanedustajuus? Kinnunen myöntää miettineensä asiaa, mutta sanoo tulevaisuudensuunnitelmien olevan vielä auki. Toistaiseksi selvää on, että hän haluaa suorittaa maisterintutkintonsa loppuun. Suunnitelmissa on tehdä se avustajan työn ohella. “Olen pitänyt tästä työstä. En sulje pois sitä mahdollisuutta, että jatkaisin avustajana seuraavallakin kaudella, jos mahdollisuus tulee.”

Kinnusen puhelin kilahtaa. Riipi aikoo pitää puheenvuoron täysistunnossa. Klippi on otettava talteen somejulkaisuja varten.