Euroopan unioni näkyy suomalaisessa katukuvassa hyvin vähän. Samaan aikaan suomalaisten EU-vaikuttamista pidetään kehnona. 

Teksti ja kuvat: Jyri Huttunen

Sininen tausta, 12 tähteä. Euroopan lippu, Euroopan unionin symboli on vastassa monessa Tallinnan kadunkulmassa. Sama pätee Berliiniin, Müncheniin ja Vilnaan. Jopa Puolan pääkaupunki Varsova on täynnä tähtilippuja, vaikka maan oikeistopopulistinen hallitus on viime vuosina asemoitunut monessa asiassa Brysselin päätösten vastustajaksi. 

Helsingistä Euroopan lippua sen sijaan saa etsiä. Kruununhaka on täynnä hallintorakennuksia, mutta edes Suomen omat liput eivät liehu kuin liputuspäivien yhteydessä. Eduskuntatalolta lippua on turha etsiä. Sen sijaan EU:n lippu löytyy keskustakirjasto Oodin vierestä. EU on pääkaupungissa käytännössä näkymätön. 

Suomalaiset silti pitävät EU:sta. Joulukuussa 2022 toteutetun eurobarometrin mukaan hieman yli puolella suomalaisista on positiivinen mielikuva unionista. Kolme neljästä suomalaisesta ajattelee, että EU-jäsenyys on hyvä asia. 78 prosenttia ajattelee, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestä. Kaiken kaikkiaan suomalaiset suhtautuvat EU:hun myönteisemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. 

Ei siis ole juuri syytä piilottaa jäsenyyttä katukuvasta. Suomessa EU-lipun käytöstä ei kuitenkaan ole säädöksiä tai määräyksiä. Sisäministeriö suosittaa liputtamista Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Lisäksi ministeriö suosittelee, että valtion virastot ja laitokset liputtavat EU-lipulla valtiovierailujen yhteydessä. EU-lippu liehuu myös ulkorajoilla. Liputtaminen ei Suomessa vaadi erillistä syytä tai lupaa. Virastot eivät automaattisesti liputa edes Suomen lipulla, vaan sisäministeriön mukaan virastot liputtavat liputuspäivinä ja valtiovierailujen yhteydessä. 

Muualla liputuskäytännöt ovat aktiivisempia, mikä ei välttämättä tekisi pahaa Suomellekaan. Euroopan liput ympäri Helsinkiä pitäisivät EU:n suomalaisten mielessä, koska muuten unioni jää helposti arjessa unohduksiin. 

Suomalaisten vaikutusvalta unionissa on heikkoa. Sitra julkaisi vuonna 2022 raportin, jonka Suomen EU-vaikuttaminen on tehotonta. Suomi ei ole aloitteellinen unionin suuntaan, vaan se reagoi Brysselistä tuleviin lakialoitteisiin tai ehdotuksiin. Suomalaiset voisivat vaikuttaa EU-päätöksentekoon monella tasolla paremmin. Vaikka Suomen kansallinen EU-päätöksentekojärjestelmä on toimiva ja tuottaa johdonmukaisia ratkaisuja, Suomi voisi olla tehokkaampi ennakkovaikuttaja, kansalaisten osallistaja ja datan hyödyntäjä. 

Suomalaisten EU-vaikuttamisen yllä on myös tulevaisuuden varjo. Suomalaisten viranhaltijoiden määrä unionin toimielimissä vähenee tasaista tahtia. Lähivuosina suuri osa suomalaisista viranhaltijoista jää eläkkeelle, eikä uusia hakijoita ole jonoksi asti. Suomalaiset viranhaltijat ymmärtävät parhaiten Suomen maakohtaisen tilanteen ja pystyvät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. 

Myös kansalaiset tuntuvat unohtavan unionin olemassaolon. Suomalaisten kiinnostus europarlamenttivaaleja kohtaan on Euroopan neljänneksi suurinta. Eurobarometrissä marraskuussa suomalaisista 64 prosenttia suomalaisista oli kiinnostunut vaaleista kiinnostunut. Periaatteellinen kiinnostus ei kanavoidu vaaleihin. Vuonna 2019 42,1 prosenttia suomalaisista äänesti. 2000-luvulla äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa on ollut hieman yli 40 prosentissa. 

Eduskunta arvioi vuonna 2017, että vajaalla 18 prosentilla lainsäädäntötyöstä on yhteys EU:n päätöksentekoon. Tuolloin arvioitiin, että EU:n merkitys lainsäädännössä kasvaa entisestään. On elintärkeää, että Suomi vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä unioni tekee. EU-jäsenyys voidaan nähdä itseisarvona ja arvoyhteisönä, johon kannattaa kuulua vähän joka tapauksessa. Todennäköisesti suomalaiset näkevät tulevaisuudessa EU:n legitiimimpänä, jos unionin päätökset ovat suomalaisille edullisia. 

Ehkä suomalaiset muistaisivat unionin olemassaolon paremmin, jos EU näkyisi enemmän katukuvassa. On joka tapauksessa tärkeää varmistaa, että Suomen etu otetaan huomioon eurooppalaisessa päätöksenteossa.