Kupla, krapula ja eduskuntavaalit

Teksti ja kuvitus: Herman Heliste

Pääkaupunkiseudun yliopistoihin liitetään stereotypioita elämänkatsomuksellisista eroista. Näkyvätkö ne juhlijoiden suhtautumisissa eduskuntavaaleihin?

Kauppatieteilijöiden tammikuussa järjestämissä kesäjuhlissa, tien toisella puolella ylioppilastaloja, kävelen tanssilattian halki baaritiskille. Lupaan Veetille, että keksin hänelle hauskan aliaksen juttua varten. Kelvatkoon Veeti. Myös muut jutussa esiintyvät nimet ovat keksittyjä, mutta itse asia ei ole. Metropoliassa opiskeleva Veeti aikoo äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa; hänen mukaansa kaikkien kannattaa. Veeti tietää mitä puolueita ei äänestä, mutta aikoo vielä löytää oman ehdokkaansa vaalikoneen avulla. Jos hän voisi lähettää tuleville kansanedustajille viestin, se kuuluisi näin: ”Menkää töihin.”

Jalkauduin muutamaan alkuvuoden opiskelijajuhlaan, sillä halusin selvittää, mitä eri alojen opiskelijat ajattelevat eduskuntavaaleista. Tarkoitukseni oli kartoittaa juhlijoiden suhtautumista vaaleihin ja heille tärkeitä vaaliteemoja. Otos ei edusta pääkaupunkiseudun opiskelijoita täydellisesti, mutta tavoitteenani oli kuulla ajatuksia politiikan ja viestinnän opiskelijoita laajemmalta joukolta.

Tavallisen lipun haltijana en päässyt kauppatieteilijöiden järjestämien juhlien yläkertaan nauttimaan VIP-alueen ylemmyydestä kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti, joten kaikki haastateltavani löytyivät yleiseltä alueelta. Yksi näistä haastateltavista on Pentti, joka opiskelee teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistossa. Hänen mielestään äänestäminen on paras ja helpoin tapa tuoda mielipiteitä esille. Toisin kuin Veeti, hän keksii tärkeän teeman kevään vaaliuurnille: valtion velanotto. Oman ehdokkaansa hän löysi YouTubesta, ja tuleville kansanedustajille Pentti lähettää ohjeen: ”Miettikää rauhassa – älkää seuraavien vaalien kannalta – mikä olisi oikeasti hyväksi.”

Lapin yliopistossa oikeustiedettä opiskeleva Solli kertoo tärkeiksi teemoikseen rahankäytön ja velkaantumisen hallinnan. Ehdokkaansa hän löytää puolueen ja arpomisen avulla. ”Pysykää sanojenne takana”, on hänen viestinsä tuleville kansanedustajille. Sollin teemat ja viesti olivat haastateltavilla hyvin yleisiä. Suurin osa polvin ulkopuolisista opiskelijoista nimesi talouteen liittyvät teemat tärkeimmiksi. Moni lähetti Arkadianmäelle terveisiä poliitikkojen puheista.

Vain polvilaisen Sedun näkemys vaaliteemoista poikkeaa merkittävästi muista juhlijoista. Hänen mielestään sosiaalituet ja päihdepolitiikka ovat tärkeimpiä vaaliteemoja. Muut korostavat verotuksen, inflaation ja vastuullisuuden tärkeyttä vaalien alla. Elämmekö polvilaisten kuplassa, jossa inflaatiolla ja talouspolitiikalla ei ole niin suurta merkitystä, vai onko kauppatieteilijöiden järjestämissä juhlissa vain luonnollisesti enemmän opiskelijoita, joille nämä asiat ovat lähellä sydäntä? Tätä selvittääkseen on siirryttävä seuraaviin karkeloihin.

Parin päivän päästä osakunnan järjestämissä juhlissa haastattelen laskentatoimea Aalto-yliopistossa opiskelevaa Pulua. Jos ensimmäisen illan juhlijoilla talousteemat olivat lähellä sydäntä, Pulu ei tästä poikkea. Hänen sydämensä on erityisen oikealla. Opiskelijoiden kannattaa äänestää kevään eduskuntavaaleissa ”koska voi äänestää kokoomusta”. Tärkeiksi teemoikseen Pulu nimeää talouden ja vapauden. Ehdokkaansa hän löytää valitsemalla talouspoliittisesti oikeistolaisimman vaihtoehdon. Viesti tuleville kansanedustajille on selvä: ”Leikatkaa kaikilta, myös opiskelijoilta.” Polvilaiskupla alkaa vahvistua. Hetkeä myöhemmin se puhkeaa, kun kokoomus saa kannatusta myös polvilaishaastateltavalta Jarnolta. Hänen mielestänsä opiskelijoiden kannattaa äänestää, koska me olemme seuraavat isot veronmaksajat. Jarno on kyllästynyt poliittisiin broilereihin, ja viestissään kansanedustajille hän korostaa tekoälyn tuomia mahdollisuuksia päätöksenteossa: ”Ottakaa koneoppiminen käyttöön, teistä ei ole mihinkään verrattuna siihen. Muuttujia vain sisään.” Omaa ehdokastaan Jarnon ei tarvitse etsiä, sillä hän äänestää aina Elina Valtosta.

Kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa opiskeleva Minski toivoo, ettei opiskelijoilta leikattaisi tukia, ja että kansanedustajat pitäisivät kiinni lupauksistaan. Vaikka ensimmäinen toive poikkeaa esimerkiksi Pulun ajattelusta, rehellisyys ja lupauksista kiinnipitäminen toistuvat monen opiskelijan toiveissa. Vaikka kaikki haastateltavat aikovat äänestää tänä keväänä, huolestuttavan monen puheiden taustalla piilee epäluottamusta poliitikkoihin. Kolmas kantava teema opiskelualasta riippumatta on ympäristö. Oikeus-, lääke-, kauppa- ja valtiotieteilijät korostavat ympäristöä tärkeäksi teemaksi vaalien alla.

Näin tekee myös esimerkiksi informaatioteknologiaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Jack. Olemme helmikuun alussa Jackin kanssa tupaantuliaisissa tiheästi asutussa Otaniemen Teekkarikylässä, jota on verrattu muun muassa Piilaaksoon. Pseudoetnografisten tutkimusteni viimeisellä etapilla on tarkoitus selvittää, mitä sen innovoivat asukkaat ja juhlijat ajattelevat vaaleista. Jack käyttää Brexit-päätöstä esimerkkinä siitä, miksi opiskelijoiden kannattaa äänestää. Hänen mukaansa ”vanhat päätti nuorten tulevaisuudesta”. Ilmastonmuutos ja valtionvelka ovat hänelle tärkeitä teemoja tänä keväänä. Muutaman muun vastaajan tavoin Jack toivoo viestissään tulevien kansanedustajien ajavan ensisijaisesti Suomen etua. Vain Aalto-yliopiston opiskelijat mainitsivat viime vuoden kuumimman puheenaiheen, Naton. Teekkarikylään eksynyttä oikeustieteilijää ja tulevaa lääkäriä lukuun ottamatta kaikki soluasuntoon ahtautuneet tuparivieraat nimesivät talouteen liittyviä teemoja tärkeimmikseen.

Aaltoyliopistolaiset toivovat Nato-prosessin priorisointia ja lähes poikkeuksetta pitävät taloutta, verotusta ja valtionvelkaa kevään tärkeimpinä aiheina. Helsingin yliopiston opiskelijat korostavat talousteemoja, mutta hajontaa on enemmän kuin Otaniemessä. Nykyisinä opiskelijoina he pitävät opiskelijoiden edun ajamista tärkeänä. Edellä mainittu lääketieteilijä selitti seuraavalla tavalla miksi opiskelijoiden kannattaa äänestää: ”Jotta opiskelijat saisivat paremmat olot. Nyt sä olet punainen ja parin vuoden päästä sininen.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s