Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Julkisessa keskustelussa korostuvat tällä hetkellä hallituksen riitelyn ohella turvallisuus- ja talouspolitiikka. Ilmastokriisille on jäänyt mediassa aiempaa vähemmän tilaa.

Teksti: Jyri Huttunen Kuvitus: Tuuli Pänkäläinen

Ilmastokriisi oli keskeinen teema eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Vaalien jälkeen hallitusohjelmassa sitouduttiin siihen, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sen jälkeen alkoivat poikkeukselliset ajat.

Tällä vaalikaudella on eletty kriisistä toiseen. Vuonna 2020 media täyttyi koronauutisista. Kun koronapandemia alkoi hellittää, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Median ja politiikan agenda on tänä vuonna täyttynyt turvallisuuspolitiikasta, energiakriisistä ja kiihtyvästä inflaatiosta. Samaan aikaan ilmaston lämpenemistä ei ole vielä onnistuttu rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen ja luontokato etenee. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisit ovat jääneet dynaamisempien aiheiden jalkoihin. 

“Suomessa mediaan mahtuu kerralla yksi aihe. Tuntuu hassulta, että kaksi vuotta seurataan koronaliveä ja nyt seurataan sähkönhintaliveä”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen naurahtaa. 

Myös WWF Suomen suojelupäällikkö Jari Luukkonen tunnistaa, että koronan ja Ukrainan sodan rinnalla muille teemoille ei jää keskustelussa juurikaan tilaa. Luukkosen mukaan median agendaan vaikuttaminen on vaikeaa, ja kansalaisjärjestön viestejä on vaikeaa saada läpi. Talous- ja turvallisuuspolitiikka korostuu muiden aiheiden kustannuksella.

Toisaalta Ikonen ja Luukkonen tunnistavat, että uutisoinnilla Ukrainan sodasta ja energiakriisistä on myös yhteys ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Luukkonen huomauttaa, että sota on vaikuttanut energia- ja metsäkysymyksiin. Sodan myötä hakkuut Suomessa ovat lisääntyneet, kun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt. Jo vuonna 2021 maankäyttösektori eli maa- ja metsätalousalueet muuttuivat Tilastokeskuksen mukaan hiilinielusta päästölähteeksi. Ikosen mukaan energiakriisi on saanut kotitaloudet kiinnostumaan energiakysymyksistä ja sähkön hinnasta. 

“On tullut selväksi, että ilmastopolitiikalla saavutetaan muitakin tavoitteita, kuten parannetaan huoltovarmuutta. Jos emme olisi tehneet ilmastotoimia, olisimme energiakriisin suhteen vaikeammassa tilanteessa”, hän toteaa. 

Toisaalta Ukrainan sodan myötä ilmastopolitiikka on myös ottanut askelia taaksepäin. Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus on kasvanut tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Keväällä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta kevennettiin. Ikosen mukaan se ei ole suuri ongelma. 

“Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa oikeudenmukaista siirtymää. Toisaalta päästötavoitteita helpottavien toimenpiteiden on oltava väliaikaisia.”

Äskettäin ympäristöteemat nousivat otsikoihin Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kohdalla. Luukkosen mukaan on ilahduttavaa, että aihetta käsitellään. Toisaalta hänen mukaansa kielteiset näkökulmat korostuvat liikaa. 

Ennallistamisasetus osoittaa Ikosen mukaan sen, että ympäristöpolitiikka nousee otsikoihin, kun se liittyy päivänpoliittisiin kiistoihin. Ennallistamisasetus aiheutti hallituksen sisällä ja eduskunnassa kiivasta keskustelua muun muassa EU:n toimivallasta ja metsäpolitiikasta. Keskustelu asetuksesta kehystettiin osaksi keskustan ja vihreiden välistä kamppailua hallituksessa. 

Ikosen mukaan Suomessa kyllä tehdään ympäristöjournalismia. Hän kiittelee Helsingin Sanomia ja Yleä laadukkaista ja selkeistä sisällöistä. Helsingin Sanomat on luonut HS Ympäristö -sisältökokonaisuuden, joka “on osa sisältöpainotusta, jossa lehti keskittyy ympäristöjournalismiin aiempaa vahvemmin”. 

Toisaalta Ikonen kritisoi sitä, että poliitikkojen näkökulmia ei haasteta journalismissa tarpeeksi. Vaikka tiedemaailmaa kuunnellaan, kansalaisjärjestöt voisivat hänen mukaansa päästä paremmin ääneen. Hän muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kansallisiin ja kansainvälisiin päästövähennystavoitteisiin, joiden kautta päätöksentekoa voisi haastaa.

”On tullut selväksi, että ilmastopolitiikalla saavutetaan muitakin tavoitteita.”

Suomen luonnosuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Marraskuussa tavoitteita vaaleissa ovat julkistaneet vasta keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit. Vihreiden poliittisessa ohjelmassa luetellaan yksityiskohtaiset keinot ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi, kun taas keskustan ohjelmassa on kirjaukset siitä, että “tärkeitä ovat ihmisen ja luonnon suhde” ja “luontokato ja ilmastonmuutos kuuluvat myös ratkaistaviin asioihin”. Kristillisdemokraattien huoltovarmuuspaketti toteaa, että luontokato ja ilmastonmuutos vaikuttavat huoltovarmuuskysymyksiin. 

Luukkonen toivoo, että eduskuntavaaleissa käydään aktiivista keskustelua ympäristö- ja ilmastokriisistä. Hän toivoo, että ehdokkaat nostavat aiheet itse esiin. Hän on itse ollut muun muassa kokoomuksen kuultavana ympäristöpolitiikkaan liittyen. 

“Toivottavasti myös muita puolueita kiinnostaa”, hän toteaa. 

WWF pyrkii Luukkosen mukaan vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan monipuolisesti. WWF julkaisee mielipidekirjoituksia, järjestää tapahtumia ja vaikuttaa muun muassa Egyptin ilmastokokouksessa ja Montrealin biodiversiteettikokouksessa. WWF aikoo järjestää yhdessä muiden tahojen kanssa vaalipaneelin puolueille keväällä. 

Myös Ikonen toivoo aktiivista keskustelua. Vaaleissa pitäisi hänen mukaansa näkyä se, että ilmastotoimia tarvitaan lisää. Suomen luonnonsuojeluliitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan sekä kansalaisiin että eduskuntaan. Ikonen kertoo, että sen lisäksi järjestöllä on oma vaalikampanja, jonka keskeisimpänä teemana on luontokadon pysäyttäminen. 

“Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa ensi kevään vaalien keskeisiä teemoja. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat hiljaisia kriisejä taustalla. Tarvitsisimme koronan aikana nähtyä nopeaa ja päättäväistä politiikkaa”, hän summaa. 

Vaikuttaminen ei pääty vaaleihin. Vaikka vaalien lopputuloksella on tietysti merkitystä seuraavan hallituksen muodostamisessa, ilmasto- ja ympäristötoimista päätetään lopulta hallitusneuvotteluissa. Ikonen toivoo, että hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa sovitaan riittävät toimet ja rahoitus niille. Luukkonen pelkää, että hallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa.

“Tiukassa taloustilanteessa tarvittuihin toimiin ei välttämättä ole varaa.”

Toisaalta Luukkosella on tulevaisuuden ilmastopolitiikan kannalta myös lohdullinen viesti. WWF Suomi täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Luukkosen mukaan järjestön toiminnassa näkyy, että ilmasto- ja ympäristöteemat kiinnostavat kansalaisia edelleen.