Neutraali Kiina?

Teksti: Anni Lempiäinen Kuvitus: Anna Colussi

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, julisti sen monivuotinen yhteistyökumppani Kiina olevansa neutraali konfliktin suhteen vaatien kumpaakin osapuolta pyrkimään rauhanomaiseen ja diplomaattiseen ratkaisuun. Vaikka vain joitakin viikkoja ennen hyökkäystä Kiina ja Venäjä olivat syventäneet suhdettaan, ei Kiina ole tähän päivään mennessä tukenut tai tuominnut Venäjän toimia, vaan yhteistyö maiden välillä on jatkunut.

Kiinan näennäisesti neutraali asema konfliktin suhteen on aiheuttanut länsimaissa epävarmuutta, mikä voi etenkin pitkällä aikavälillä heikentää Kiinan jo muutenkin monimutkaisia suhteita länsimaihin. Kun esimerkiksi The Conversation -julkaisun mukaan Venäjän aloittama sota on avannut tietä toiselle kylmälle sodalle, mihin Kiinan neutraalisuuden voidaan katsoa tässä maailmantilanteessa perustuvan? Onko neutraalisuus nykymaailmassa edes mahdollista?

Neutraalilla valtiolla tarkoitetaan toimijaa, joka pysyttelee poliittisesti ja ennen kaikkea aseellisesti muiden toimijoiden välisten konfliktien ulkopuolella. Historiallisesti neutraalisuutta voidaan tarkastella myönteisemmästä kulmasta esimerkiksi kylmän sodan aikaan. Tuolloin neutraalisuutta strategisessa kulttuurissan korostanut valtio nähtiin itsenäisenä ja omilla jaloillaan seisovana toimijana, joka ei ottanut osaa polarisoituneeseen suurvaltakamppailuun. Neutraalisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin puolueettomuus, jolla taas viitataan toimijaan, jolla ei ole henkilökohtaista intressiä käynnissä olevaa konfliktia tai sen lopputulosta kohtaan.

Kylmän sodan tultua päätökseensä etenkin länsimainen suhtautuminen neutraalisuuteen positiivisena periaatteena kansainvälisissä suhteissa muuttui. Yhteistyötä, solidaarisuutta, ihmisoikeuksia ja kollektiivista turvallisuutta valtioiden toiminnan keskiössä nousi edustamaan esimerkiksi Euroopan unioni. Neutraalisuus konfliktitilanteissa integroituneessa maailmassa saattaa näyttäytyä moraalittomana ja itsekkäänä.

Kiina puolestaan korostaa strategisessa kulttuurissaan neutraalisuutta, suvereenisuutta sekä itsenäistä sisäpolitiikkaa. Valtion alueellinen koskemattomuus ja oikeus itsenäiseen päätäntävaltaan valtion sisäpoliittisissa asioissa, suojassa muiden valtioiden mielipiteiltä, korostuu Kiinan toiminnassa suhteessa ulkovaltoihin. Se on näkynyt esimerkiksi Kiinan suhtautumisessa Afganistanin Taleban-johtoon. Kun länsimaat ovat tuominneet Talebanin ihmisoikeusrikkomuksia, on Kiina pyrkinyt yhteistyön maan kanssa oman etunsa vahvistamiseksi. 

Kiinan määritelmä neutraalisuudesta poikkeaa näin ollen länsimaisista tulkinnoista. Kiinan neutraali suhtautuminen ja alueellisen suvereenisuuden vaaliminen näkyy myös sen suhteessa EU:hun. Kiinalle sen suvereenisuuden loukkaaminen, esimerkiksi toisen valtion puuttuminen sen sisäpoliittisiin päätöksiin tai raja-asioihin, antaa sille oikeuden puolustaa omaa turvallisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. EU:n toiminta puolestaan on korostanut ihmisoikeuksia ja kollektiivista yhteistyötä niin politiikan kuin turvallisuudenkin saralla rajoista huolimatta.

Kiinan mukaan tämänkaltainen EU:n toiminta ylittää unionin valtaoikeudet. Esimerkiksi POLITICOn mukaan Kiina katsoo, että Hongkongin ja uiguurien kysymykset ovat maan sisäisiä asioita. Muiden maiden tulisi ainoastaan keskittyä kauppasuhteiden vahvistamiseen. Tämä on osoitus Kiinan alueellisesta tulkinnasta, jonka mukaan Kiina voi puolustaa omaa alueellista päätäntävaltaansa. Kiinan mukaan poliittiset kysymykset jäävät talousasioiden ulkopuolelle.

Kiinan suhde Venäjään liittyy valtion turvallisuuden ylläpitoon oleellisesti. Vaikka Kiinan ja Venäjän historia on ollut takkuinen, on niiden jaettu inho Yhdysvaltoja kohtaan ylläpitänyt yhteistyötä esimerkiksi yhteisten sotaharjoitusten kautta. Yhteistyö toimii vastavoimana Yhdysvaltojen valta-asemaa kohtaan ja on korostunut esimerkiksi Taiwanin yhä kiristyvän kysymyksen myötä.

Venäjän ja Kiinan yhteistyöstä ei voida kuitenkaan puhua virallisesti liittoumana, koska Kiina on jatkuvasti korostanut neutraalisuuttaan suhteessa muihin valtioihin. Ukrainan sodasta huolimatta maiden välinen yhteistyö on jatkunut. Kiina perustelee strategisesti ja taloudellisesti tärkeää suhdettaan Venäjään oman etunsa suojelemisen nimissä. Kiina väittää pysyvänsä neutraalina, vaikka puolueeton se ei konfliktin suhteen näytä olevan. Mitä neutraalisuus lopulta tarkoittaa Kiinalle ja mihin valtio pyrkii?

Maartje Abbenhuissin mukaan neutraalisuus ei ole koskaan passiivista. Neutraalien valtioiden käytös määrittää vahvasti sen, miten konflikteja tulevaisuudessa nähdään ja käsitellään. Vaikka Kiina on pyytänyt sodan osapuolilta rauhanomaista ratkaisua, ei sen toiminnan voida katsoa olevan puolueetonta etenkään länsimaiden silmissä.

Kiina on syyttänyt Naton laajenemista ja Yhdysvaltoja Ukrainan tilanteesta. Kiina katsoo Naton provosoineen tilannetta tulemalla liian lähelle Venäjän rajoja. Naton syyttäminen tilanteesta antaa pelivaraa Kiinalle, koska Venäjän hyökkäys Ukrainan alueelle rikkoo Kiinan ydinperiaatteita jokaisen maan alueellisesta suvereenisuudesta. Nyt se voi osoittaa syyttävää sormea Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan pyrkien samalla pitämään kiinni omasta asemastaan ja arvoistaan muiden maiden silmissä.

Kiinalle suhde Venäjään on arvokas. Energiantuotannon lisäksi Venäjän mahdollinen romahdus olisi Kiinalle alueellisesti huolestuttava asia maan turvallisuuden ja valta-aseman takia. Pitkän rajan lisäksi Kiina jakaa Venäjän kanssa kielteisen suhtautumisen Yhdysvaltojen suurvalta-asemaan sekä länsimaisiin arvoihin. Vaikka Kiinan omat mediat ovat suhtautuneet Venäjään myönteisesti, ei Kiina  ole tukenut Venäjää julkisesti. Monet kiinalaisyritykset ovat myös muuttuneet varovaisemmiksi Venäjä-suhteidensa kanssa.

Suhteet vauraisiin länsimaihin ovat Kiinalle merkityksellisiä sen oman talouskasvun kannalta. Vaikka Kiina pyrkii suojelemaan suhteitaan länsimaihin, on sen jatkunut yhteistyö Venäjän kanssa murentanut Kiinan suhteita esimerkiksi Eurooppaan, jossa monet valtiot eivät erota taloudellisia suhteitaan ihmisoikeuksista ja solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. Länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ovat vahva merkki myös Kiinalle länsimaiden suhtautumisesta konfliktiin.

Kiinan omat toimet sodan alun jälkeen sekä sen henkilökohtainen määritelmä neutraalisuudesta ovat nostaneet esille kovenevien sanktioiden mahdollisuuden Kiinaa vastaan, mikä kärjistäisi ennestään Kiinan jo nyt kärsineitä suhteita länsimaihin. Ukrainan sodan myötä Euroopan suhtautuminen Kiinaan on muuttunut. Länsimaiden voimakas yhtenäinen rintama on vaikeuttanut Kiinan tasapainoilua Venäjän ja lännen välillä.

Aiemmin Kiina ylläpiti hyviä suhteita Ukrainaan, eikä esimerkiksi tunnustanut vuonna 2014 Krimiä osaksi Venäjää. Nyt Kiina on tilanteessa, jossa monet Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat muuttuneet skeptisiksi Kiina-yhteistyön suhteen. Se vaikuttaa Kiinan omiin taloudellisiin pyrkimyksiin, etenkin sen Uusi Silkkitie -projektiin. Ylen mukaan Kiina on nyt uhan alla myös siksi, että Venäjän käymä sota etäännyttää Eurooppaa Kiinasta.

Nykymaailmassa neutraalisuuteen etenkin valtakeskiössä olevien valtioiden osalta liittyy joka tapauksessa aina valtion omakohtaisia taka-ajatuksia ja intressejä, jotka eivät välttämättä suoraan liity valtion itsenäisyyden säilyttämiseen muiden valtioiden välisten konfliktien varjossa. Kun Venäjän sota Ukrainassa on vastoin Kiinan syviä arvoja ja periaatteita, se uhkaa heikentää myös Kiinan mainetta suhteessa muihin valtioihin pitkällä aikavälillä. Sota on paljastanut länsimaille jo syvemmin ne riskit, joita yhteistyöhön Kiinan kanssa liittyy.Kylmän sodan aikana neutraalisuudella pyrittiin pysymään itsenäisenä valtiona ääripäiden välillä, mutta Kiinan kohdalla on juurtunut sen pyrkimykseen ajaa omia etujaan. Kiinan tarkoituksena on ennen kaikkea pelastaa itsensä, oma valta-asemansa, oma suvereenisuutensa ja oma maineensa riippumatta siitä miten Ukrainan tilanteessa lopulta käy. Kiina yrittää tasapainoilla kahden välillä. Kiina voi ehkä kutsua itseään neutraaliksi, mutta puolueeton se ei missään mielessä ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s