Eläköön 50-vuotias Policy!

Aikalaistietojen mukaan vuoden 1972 keväällä opiskelijat olivat sen verran vihaisia laitosneuvostojen lakkauttamisesta, että he päättivät perustaa lehtisen, jossa he saivat purettua tunteitaan tekstiksi.  Tämä lehtinen oli ensimmäinen Policy. Nyt 50 vuotta myöhemmin Policyn historiassa on ehtinyt tapahtua paljon. Policy on ollut useamman kerran kansallisen median lähteenä, Policyn entisiä päätoimittajia on noussut yhteiskunnan merkittäviin virkoihin ja ennen kaikkea Policy on tuottanut yhteisöllisyyttä viimeiset 50 vuotta valtio-opin opiskelijoiden kesken. Policyn historia tosin ei ole ollut aina täysin selvillä, sillä päätoimittajat eivät ole tarkalleen ottaen tienneet milloin lehti perustettiin. Policyn 10-vuotisjuhlaa on juhlittu vuonna 1982, 20-vuotisjuhlaa vuonna 1997 ja 40-vuotisjuhlaa vuonna 2018. Nyt siis VOOn historiikkia varten tehdyn selvityksen jälkeen ollaan tultu käsitykseen, että Policy perustettiin vuonna 1972, mutta aina on mahdollista, että Policyn 60 vuotispäivät eivät olekaan vuonna 2032.

Juhliaksemme Policyn 50 vuotista historiaa laitoimme viestiä entisille päätoimittajille ja kysyimme heiltä muistoja ja tarinoita Policyyn liittyen. Tästä voit lukea joitain niistä.

Leo Valkama 

Policyn päätoimittaja 2022

Lämpimät onnittelut kunnioitettavan 50 vuoden iän saavuttaneelle Policy-lehdelle! Minulla oli kunnia toimia vihreänä ja viestinnällisesti täysin toistaitoisena fuksina lehden päätoimittajana vuonna 1982. Kauhistuksekseni minut näet valittiin siihen pestiin sen sijaan, että olisin päässyt VOOn hallituksen rivijäseneksi, mikä oli oma pyrkimykseni. Lehden toimittaminen oli kuitenkin hauskaa ja integroi minut mainiosti opiskelijameininkeihin.

Samoin kuin varmaan nykyäänkin, päätoimittajan pääasiallinen tehtävä oli tuolloin tingata opiskelijakavereita kirjoittamaan lehteen − ihan mistä vain. Onneksi täysin vapaaehtoisena vakituisena avustajana mukana oli pilapiirtäjä Pekka K., syvällinen ajattelija, joka ei kuitenkaan ruvennut valitettavasti filosofisia ja politiikkaa syvältä luotaavia ajatuksiaan kirjaamaan tekstin muotoon artikkeleiksi. Hän kuitenkin julkaisi joka numerossa karikatyyrin jostakusta opettajasta. Nämä piirrokset huomioitiin myös opettajakunnassa, jossa arvuuteltiin, kenen vuoro olisi seuraavana ja mikä heidän maneereistaan pääsisi Pekan lämpimän huumorin kohteeksi.

Näin jälkikäteen, mikrotietokoneiden tulon myötä ja tekstinkäsittelyn ja toimittamisenkin helpotuttua, muisteloissa kärkeen nousee suuri äimistys siitä, miten vähillä teknisillä resursseilla ja ankeissa oloissa lehteä tuolloin tehtiin. Valtsikan kirjastossa oli muutama huonosti toimiva, mustetta pahasti tahriva manuaalinen kirjoituskone, jolla itse kävin kirjoittamassa omia juttujani (sähkökirjoituskoneen sain vanhemmiltani joululahjaksi vasta paljon myöhemmin). Lehden sivut printattiin Mariankadulla nykyisen Tieteen talon takapihalla olevassa kirjapainossa, joka oli ilmeisesti toiminut siellä radikaalilta 1960-luvulta saakka. Neljästi vuodessa piti organisoida kaverit sinne kolmeksi – neljäksi tunniksi laittamaan lehti kokoon jakelua varten: tehtävä piti sisällään paperipinojen järjestelyä oikeaan kuosiin ja sivujen niittaamista yhteen. Kun lehdykän näköinen opus oli kasassa, sitä juoksutettiin sitten jakoon muun muassa. laitoksen käytävälle ja muihin sopiviin paikkoihin, josta innokkaat kansanjoukot sitä saattoivat poimia mukaansa.

Anne Maria Holli

Yleisen valtio-opin, erityisesti politiikan tutkimuksen professori

Policyn päätoimittaja 1982

Policy toimi hienona reittinä toimittajaksi, mutta olisipa tullut reviteltyä enemmän! Asiallisia juttuja ehtii ja joutuu tekemään myöhemminkin. Opiskelijalehdessä kaikki kun on vapaata muodosta sisältöihin, joten tilaisuus rikkoa konventioita ja luoda uutta kannattaa käyttää hyödyksi! Vaikkakin yhtä tärkeää on antaa julkaisulla tilaa kanssaopiskelijoille ilmaista itseään ja päästä kasvamaan asiantuntijana ja kirjoittajana. Päätoimittajakollegoiden kanssa tasapainoteltiin journalismin harrastamisen ja hihittelyn välillä. Lämpimiä muistoja on ainakin Politiikka puuhana -puuhatehtävistä. Teivo joutui useamman kerran kohteeksi, muunas muassa. labyrinttitehtävässä jossa Teivo piti ohjata pois yritysvastuun umpikujasta. Toinen hyvin mieleen jäänyt oli Lauri Holapan haljakan vatkulin käsite, josta teimme reseptin. Viesti on edelleen ajankohtainen: vähemmän haljakkaa vatkulia ja enemmän maailman muuttamista! Eläköön Policy!

Joonas Aitonurmi 

Policyn päätoimittaja 2013–2014

Itse päädyin hakemaan päätoimittajaksi lähes yksinään edeltäjieni rohkaisusta, kuuluisalla VOOssella tapahtuneen keskustelun seurauksena. Vaikka keskustelua tarkemmin muistan sinisen kokolattiamaton ja punaisten haalarien vilinän, on keskustelun ydin kuitenkin kirkkaana mielessä: sulla on sanottavaa ja ideoita, sun pitäis olla päätoimittaja.

Sittemmin itse päätoimittajana, edeltäjien esimerkkejä seuraten toteutin samaa taktiikkaa. Mikäli kuulin jonkun kertovan jotain mielenkiintoista, puhuvan jostain intohimoisesti tai kuten hyvään valtio-oppineeseen tapaan kuuluu, väittelevän jostain intohimoisesti illanvietossa, lähestyin tätä. ”Sulla tuntuu olevan tästä paljon sanottavaa, pitäiskö sun kirjottaa siitä?”

Ärsyttävää tai ei, tämä tapa haalia juttuja ja kirjoittajia kasaan mitä arkisimmissa tilanteista kertoo jotain olennaista Policyn toiminnasta ja filosofiasta: Policy on ennen kaikkea alusta, jossa jokainen voi tuoda esiin omat ajatuksensa, keskustella niistä ja kehitellä niitä. Avoimuus, yhteisöllisyys ja lähestyttävyys ovat Policyn ehdoton valttikortti, sillä portinvartijuutta ja sisäpiirin kerhoja politiikan ja akatemian sisältä löytyy jo tarpeeksi.

Laura Perälä 

Policyn päätoimittaja 2020–2021

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s