Teksti: Ilona Rantala

Artikkelin kuva: Passionplay Oberammergau 2022 / Birgit Gudjonsdottir

Joka kymmenes vuosi Oberammergaussa, pienessä kylässä Saksan eteläosassa, järjestetään suuren tuotannon teatteriesityksiä. Passionsspiele Oberammergau eli kärsimysnäytelmä kokoaa esityskauden aikana lähes puoli miljoonaa katsojaa ympäri maailman. Suurtuotannon oli määrä toteutua vuonna 2020, mutta pandemian vuoksi kylä päätti siirtää esitykset vuoteen 2022. 

Kärsimysnäytelmällä on pitkä historiallinen tausta. Näytelmää on järjestetty vuodesta 1634. Perinne juontaa juurensa kyläläisten lupaukseen: jos kylä säästyy rutolta 1633, kyläläiset esittäisivät kymmenen vuoden välein kärsimysnäytelmän kiitokseksi Jumalalle. Kyläläiset noudattavat vieläkin – lähes 400 vuoden jälkeen – lupausta kiitoksesta. 

Ohjaaja Christian Stücklelta on kysytty, miksi “muinaista” näytelmää esitetään vieläkin. Pitäisikö perinnettä uudistaa? Ohjaaja vastaa nauraen: “Vaikka jumalakuvamme on muuttunut entisajan ihmisten jumalakuvasta ja maailma on toinen kuin 400 vuotta sitten, me pidämme kiinni traditiostamme. Tämä on elävä traditio tai suorastaan ihme, jossa pieni kylä muuntautuu näyttämölle esittämään tarinaa miehestä, joka eli yli 2000 vuotta sitten Galileassa.” 

Kärsimysnäytelmässä on mukana noin 1800 teatterintekijää. Esiintyjiä koskee tarkat säännöt. Jokainen aikuinen esiintyjä, niin orkesterilaiset, kuorolaiset kuin näyttelijät, ovat paikallisia. He ovat joko syntyneet Oberammergaussa tai asuneet kylässä vähintään 20 vuotta. Teos on ohjaajaa lainaten “ihme”, koska Oberammergaussa asuu vain 5000 ihmistä. Harvasta samankokoisesta kylästä maailmassa löytyy yhtäläinen taiteellinen kapasiteetti tuottaa suurteos. Lavalla nähdään muun muassa Jeesuksena 20-vuotias ajoneuvoinsinööriksi opiskeleva nuorimies sekä Neitsyt Mariana 37-vuotias lentoemäntä – produktiossa suurin osa on amatöörinäyttelijöitä ja -muusikoita. Harrastelijoiden läsnäolo lavalla luo sympaattisen näkökulman teokseen. 

Hauskin knoppitieto näytelmästä on se, että vuosi ennen ensi-iltaa, jokaisen näyttelijän tulee aloittaa hiusten ja parran kasvattaminen, jotta ajankuva raamatunaikaisesta elämästä näyttäisi mahdollimman aidolta.

Stückle toteaa tiukasti: “Antisemitismille ei ole lainkaan sijaa Oberammergaussa.”

Näytelmää on julkisuudessa riepoteltu vuosien varrella antisemitistiseksi, mutta nykyinen ohjaaja on uudistanut näytelmää poistaen siitä juutalaisvihaa sisältäviä kohtauksia. Stückle kommentoi antisemitismi-ryöpytystä, ettei ole epäilystäkään, että teos itsessään tai teokseen osallistujat viljelisivät antisemitismiä näytelmässä. Stückle toteaa tiukasti: “Antisemitismille ei ole lainkaan sijaa Oberammergaussa.” 

 Kuitenkin näytelmän esittämä kuva Jeesuksen aikaisesta elämästä on länsimaalaisin linssein tuotettu teos.

Näytelmässä on paljon hienoa – suurtuotanto pienessä kylässä, puoli miljoonaa katsojaa sekä historiallinen jatkumo, mutta uudistuksille on ollut ja on vieläkin paljon tilaa. Kuitenkin näytelmän esittämä kuva Jeesuksen aikaisesta elämästä on länsimaalaisin linssein tuotettu teos.

Suosittelen teoksen kokemista kahdeksan vuoden päästä. Oberammergaun passio volyymillaan ja jatkuvuudellaan on koskettava. Toivoisin kuitenkin näkeväni seuraavalla kerralla modernimpaa tulkintaa kärsimysnäytelmästä. Tällä kertaa elämyksestä mieleen jäivät ajatukset lapsuuden pyhäkoulusta ja pieni pettymys vanhanaikaisesta länsimaalaisesta teoksesta – odotin modernimpaa ja tekniikaltaan oivaltavampaa teosta. 

Elävän taiteen näkökulmasta suurtuotannon lopputuloksesta voidaan todeta, että perinteinen länsimaalainen passio-näytelmä ei sykähdytä katsojaa luovalla ohjaamisella, lavatekniikoilla tai stereotypioiden rikkomisella – ehkä kahdeksan vuoden päästä Oberammergaussa uudistetaan teos moninaisemmaksi näyttelijäkaartiltaan sekä lavatyöskentely elävöitetään liikkuvammaksi ja kokeilullisemmaksi.