Haastattelu: Vera Lampila ja Sofia Kekäle

Teksti: Tilda Laiho ja Laura Perälä

Haastattelu on toteutettu yhteistyössä Politiikkaperjantai -podcastin kanssa, ja se on kuunneltavissa Spotifyssa

Alvar Euro

Kuka olet? Missä kaupungissa ja puolueessa olet ehdolla?

Mä oon Alvar Euro, 22-vuotias turkulainen nuori. Toimin Turussa kokoomuksen piirissä.

Kerro valtsikataustastasi.

Oon opiskellut politiikkaa ja viestintää vuodesta 2019. Ekat puoli vuotta opiskelin varsin täysillä, mutta sen jälkeen töiden rinnalla hitaasti, mutta varmasti – tai ainakin hitaasti. Valtiotieteilijöille ehkä lajityypillisestikin on tullut viime aikoina pyörittyä alan töissä. Toimin siis Turun kokoomuksella poliittisena sihteerinä eli vastaan kuntavaaleista Turussa, mutta syksyllä olisi tarkoituksena heittäytyä taas täyspäiväisesti valtsikan hellään huomaan ja yrittää saada opintoja enemmänkin kasaan, vaikka kyl niitä on korona-aikana aika helposti etänäkin tullut suoritettua.

Mainitsitkin, että olet ollut kokoomuksella sihteerinä Turussa. Mitä muuta olet tehnyt opiskeluiden ulkopuolella?

Toimin myös kaupunginvaltuutettuna Turussa. Pääsin 18-vuotiaana aikanaan Turussa läpi. Eli kyllä politiikka vie päivät – ja joskus jopa yötkin – aika kokonaisvaltaisesti. Sen lisäks lueskelen paljon kirjoja ja lenkkeilen.

Olet ainoa haastateltavista, jolla on jo kokemusta kunnanvaltuustosta. Miksi juuri kokoomus ja miten sinulle valikoitui tämä puolue?

Se ei tullut itsestäänselvyytenä, vaan siihen piti käyttää aikaa, ja pallottelinkin kokoomuksen ja vihreiden välillä. Kävin pitkääkin pohdintaa siitä, mut loppujen lopuksi päädyin kokoomukseen. Lopulta sen ratkaisi yksilön arvostaminen, vapaus ja luotto ihmisiin, mikä siellä aatteen takana vielä vahvemmin on. Totta kai on myös vankka usko siihen, että markkinoiden avulla me voidaan saada erilaisia asioita erittäin voimakkaastikin aikaan, kunhan markkinavoimia hyödynnetään oikealla tavalla. Mun mielestä se myös näkyy kokoomuksen aatteessa sen verran hyvin, että mä koin sen omaksi.

Oletko lukenut kokoomuksen kuntavaaliohjelman ja allekirjoitatko sen täysin?

Olen lukenut, vaikka en mä ihan sanasta sanaan sitä muista. Mun mielestä on jopa vähän hassu ajatus, jos ihminen on kaikesta tismalleen samaa mieltä oman puolueensa kanssa. Ei tietenkään pidä olla. Eli en oo ihan kaikesta tismalleen samaa mieltä, mut en osaa nostaa sieltä mitään yksittäistä kohtaa tikunnokkaan. Toki se on myös aika yleisluontoinen. Voitais varmaan vääntää aika paljonkin yksityiskohdista – mitä kukakin on mieltä, jostain liikenteen kulkutapaosuuksien määrätavoitteesta – joista voi helposti olla erimielisyyksiä.

Miksi haluat uudestaan kunnanvaltuustoon? Mitä annettavaa sinulla on kuntalaisille?

Mun mielestä Turun pitäis olla paljon houkuttelevampi monellakin mittarilla. Päätöksenteossa usein asiat typistyy siihen, mikä vois olla kivasti ens viikolla, mut oikeesti pitäis miettiä, mikä vois olla hyvin viidenkymmenen vuoden päähän. Mitä enemmän tässä neljän vuoden aikana on näitä asioita pohtinut, sitä vahvemmin tuntuu, että Turku tarvitsee pitkäjänteisempää katsomista ja vahvaa visiointia siitä, mihin suuntaan mennään. Se on asia, joka saa mut haluamaan jatkaa turkulaisessa päätöksenteossa ja toimii eniten virtaa jatkoon antavana tekijänä.

Anna yksi tai useampi konkreettinen ehdotus.

Haluaisin, että Turussa olis tietynlainen vahvemman suunnittelun linjapaperi, johon päästäis vaikuttamaan. Mä kutsun sitä termillä olohuoneohjelma. Siinä katottais vahvemmin sitä kokonaisuutta, et miten vaikka puistoja ja jokirantaa voitaisiin hyödyntää siinä, että kaupunkialue olis ihmisille entistä viihtyisämpi.

Toinen pointti on, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita pitäis pystyä hyödyntämään. Teen avauksen, että meillä olis Turussa jokin instanssi, joka tarjoais keskusteluapua vaikka kolme tai viisi kertaa heti hyvin matalalla kynnyksellä kaikille, erityisesti sitä tarvitseville nuorille.

Kolmantena pointtina, että Turun pitäis tehdä työtä sen eteen, että valmistuvat ihmiset eivät muuttais automaattisesti pääkaupunkiseudulle, vaan saataisiin enemmän työpaikkoja erityisesti vastavalmistuneille Turkuun.

Miksi valtsikan opiskelijan kannattaisi äänestää sinua?

Ensinnäkin tulee semmonen huumorihuiskaus mieleen, että kaikkihan tietää, että valtiotieteiden ylioppiluus on oppineisuuden korkein muoto. Eli pelkästään jo sen takia.

Vakavammin katsottuna valtsikalaisia kannattaa mun mielestä äänestää, koska valtsika antaa vahvan pohjan sille, että pystyy katsomaan asioita hyvin laaja-alaisesti. Se, jos mikä, on asia, mitä poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan. Jos pystyy katsomaan asioita vain yhdeltä kantilta eikä ymmärrä sitä, että päätöksillä voi olla monisyisiä merkityksiä eri suuntiin, niin ei välttämättä hyvä heilu.

“Kaikkihan tietää, että valtiotieteiden ylioppiluus on oppineisuuden korkein muoto.”

Olisiko sinulla vinkkejä niille, jotka hakevat kunnanvaltuustoon nyt ensimmäistä kertaa?

Olkaa omia itsejänne ja puhukaa niistä asioista, jotka on just teille tärkeitä. Näkyy kauas, jos alkaa puhua asioista, joista olettaa ihmisten tykkäävän, mutta ei oo itse kiinnostunut niistä. Se ei yleensä herätä ihmisissä luottamusta. Puhukaa siitä, mikä on itselle tärkeetä, koska sitä vartenhan näissä hommissa ollaan.

Kerro joku valtsikamuisto!

Yksinkertaisesti kymppisitsit. Tietäjät tietää. Se harmittaa, et toistaiseksi vappu on jäänyt haalareilla kokematta, mutta ehkä sekin aika vielä tulee.

Haluatko vielä lopuksi sanoa jotain?

Pääsispä takas Helsingin Yliopistonkadulle hakemaan ärrältä ison opiskelijakahvin ja istumaan Portsun luentosalin takariviin ja kuuntelemaan, mitä on päivän agendalla. Haluisin vaan sitä arkea takas.

Mistä sut löytää?

Tietysti Turun jokilaivoilta, mutta jos haluaa löytää jotain asiapohjaisempaa netistä, niin:

alvareuro.fi

Facebookista Alvar Euro

Instagramista @alvareuro

Spotifysta ja muista podcast-palveluista Eurolla enemmän

Anna Lemström

Kuka olet? Missä kaupungissa ja puolueessa olet ehdolla?

Mä oon Anna Lemström ja toimin tällä hetkellä Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajana. Oon ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä ensimmäistä kertaa ja oon itse asiassa tällä hetkellä vasemmiston nuorin Helsingissä ehdolla oleva nainen. Taustaa politiikasta on jo useamman vuoden takaa ja oon ollu tekemässä muiden ehdokkaiden kampanjoita.

Kerro vähän valtsikataustastasi. Mitä opiskelet ja mitä on tullut tehtyä valtsikassa?

Mä oon sosiologian opiskelija ja aika monta vuotta on tullut jo opiskeltua. Alotin vuonna 2015 fuksisyksyni, mutta aika paljon muutakin on tullut tehtyä kuin opiskeltua ja vasta hiljattain valmistuin kandiksi. Kesti ehkä vähän pidempään, kuin vaikka Kela olisi toivonut.

Oon tehnyt paljon järjestöhommia läpi opintojen. Se on hidastanut opintojen etenemistä, mutta ollut myös tosi hauskaa, hyödyllistä ja opettavaista. Oon alottanut ainejärjestöaktiivina sosiologian ainejärjestö Kontaktin hallituksessa ja ollut aktiivina myös Kannunvalajissa ja ylioppilaskunnan hallituksessa. Sitoutumattoman vasemmiston kautta oon ollut edaattorina ja tällä hetkellä oon edaattorina kolmatta kautta putkeen. Opiskelijapolitiikka on kyllä vienyt mennessään, ja sitä kautta oon päätynyt myös puheenjohtajaksi Vasemmisto-opiskelijoihin eli koko Suomen vasemmistolaisia opiskelijoita yhteen tuovaan järjestöön.

Ehkä se on ihan ymmärrettävääkin, et itse opinnot on vähän hitaammin tässä sivussa edennyt, mut oon kyllä tykännyt niistä tosi paljon. Sosiologia on ihan mun oma ala ja rakastan sitä syvästi.

Miksi juuri tämä puolue?

Liityin Vasemmistonuoriin aikoinaan jo alaikäisenä. Prometheus-leirin jälkeen koin heräämisen, et halusin liittyä, mut en ollut kovin aktiivinen nuorempana. Yliopistoikäisenä oon aktivoitunut enemmän puoluepolitiikassa. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset herätti kunnolla siihen, et täytyy lähteä mukaan puoluepolitiikkaan. Päätin siis jo pidemmän aikaa sitten, että juuri vasemmisto on mun puolue, mut aktiivisemmin oon lähteny nyt mukaan.

Mulle oli aika selkeetä, et haluun lähtee tekemään politiikkaa vasemmistoliitossa, koska mulle tosi tärkeitä arvoja on esimerkiks feminismi ja ilmastonmuutokseen puuttuminen. Erityisesti se, että ilmastotoimet on kunnianhimoisia, mut samalla sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Ei voi olla niin, et ilmastokriisistä kovimman hinnan maksaa ne, joilla menee muutenkin heikommin. 

Kuulostaa siltä, että valinta on ollut helppo. Ajattelitko nuorempana samoja asioita kuin nykyään?

Perusarvopohja on pysynyt pitkälti samana nuoresta asti. Totta kai on yksittäisiä asioita, joista voi olla mielipide muuttunut. Mä tuun itse perheestä, jossa politiikkaa on puhuttu aika paljon nuoresta asti, mutta mun perhe on vahvasti vihreitä. Vasemmistoa ja vihreitä ei usein pidetä kovin kaukaisina toisistaan, mutta jos vasemmistolta ja vihreiltä kysytään, niin mehän ollaan aivan eri maata.

Missä vasemmistoliiton ja vihreiden mielipiteet eroavat? Missä tilanteessa voisit antaa vihreille kritiikkiä?

Selkeä kritiikin kohde Helsingin kuntapolitiikassa on vihreiden käytös liittyen koulutusleikkauksiin: viime vuonna vihreät oli mukana budjettisovussa, jossa päätettiin miljoonaluokan leikkauksista koulutukseen. Oon iloinen, et osa näistä koulutusleikkauksista päätettiin nyt perua, kun Helsinki jäi ylijäämäiseksi, mut mun mielestä vihreet yrittää vähän epäreilusti ottaa osittain kunniaa niiden perumisesta, vaikka olivat kuitenkin alun perin mukana neuvottelemassa leikkauksia.

Ymmärrän, että jos lukee vasemmistoliiton tai vihreiden periaateohjelmaa tai vaaliohjelmaa tai kuuntelee juhlapuheita, niin ei oo aina helppoa löytää eroja, vaan ne on aika pieniä vivahde-eroja. Mulle meidän erot näyttäytyy siinä, minkälaisia kompromisseja ollaan valmiita tekemään. Käytännössähän politiikka on aina kompromisseja.

Vihreiden puolueessa on myös suurempi hajonta esimerkiks talouspoliittisissa mielipiteissä. Sieltä löytyy poliitikkoja, jotka vois olla myös vasemmistoliitossa, mut sieltä löytyy myös talousoikeistolaisempaa näkökulmaa. En kokisi omakseni olla osa puoluetta, jossa on mukana poliitikkoja, jotka ajaa esimerkiks hyvin erilaista verotusta, kuin mikä mun mielestä on oikeudenmukaista.

Oletko lukenut vasemmistoliiton kuntavaaliohjelman ja allekirjoitatko sen täysin?

Kyllä olen. Oon meidän puolueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän varapuheenjohtaja ja työryhmät on olleet mukana työstämässä koko puolueen vaaliohjelmaa, eli oon ollut mukana muokkaamassa sitä jo ennen sen hyväksymistä. Mun mielestä se on erinomainen ohjelma ja allekirjoitan sen kyllä.

Lisäks on tärkeetä, että myös paikallisesti on luotu vaaliohjelmia, koska tietysti kuntapolitiikassa tehdään paljon paikallisen tason politiikkaa. Allekirjoitan sekä koko puolueen vaaliohjelman että Helsingin vaaliohjelman.

Miksi haet juuri kunnanvaltuustoon ja miksi juuri nyt? Mitä annettavaa sinulla on kunnanvaltuustoon?

Oon välillä miettinyt, että miksi vasta nyt. Myönnän, että itselläkin on epävarmuutta siitä, että olenko tarpeeksi osaava ja tarpeeksi valmis tähän. Viime vaalien jälkeen oon kuitenkin herännyt siihen, että ei maailma voi pyöriä niin, et kärjistetysti vaan vanhat setämiehet päättää meidän asioista. Mulla on paljon mielipiteitä, ideoita ja halua olla kehittämässä kuntaa ja kaupunkia meille kaikille, niin miks mä antaisin sen kaiken innon pois. Jos katsoo koko Suomea, niin nuoret on suuresti vähemmistössä päättävissä elimissä ja myös esimerkiks naiset on edelleen vähemmistössä politiikassa. 

Mulle on myös kertynyt jo sekä substanssiosaamista että kokemusta tekemisestä, kun oon ollut mukana politiikassa ja neuvottelemassa.

Miksi valtsikan opiskelijan kannattaisi äänestää sinua?

Mä toivon ja oon valmis tekemään töitä sen eteen, että Helsinki olis feministisempi, ilmastorohkeampi ja ottais paremmin opiskelijat huomioon, koska Helsingissä on todella paljon opiskelijoita. Ennen kaikkea mua kannattaa äänestää, jos ajaa näitä samoja arvoja ja tavoitteita kuin minä.

Lisäks uskon, että valtsikalaiset tunnistaa ehkä keskivertokansalaista paremmin representaatioiden merkityksen. Vaikka samoja asioita ajaa monta ihmistä, niin myös sillä on väliä, kuka asioita on tekemässä ja sanomassa. On myös tarve saada laajemmin erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista päättämään, joten olis tosi tärkeetä, että saatais nuoria valtuustoon.

Kerro joku valtsikamuisto!

Mulle parasta valtsikassa on ollut yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Olin vuonna 2016 mukana järjestämässä yhdessä Kannunvalajien, ylioppilaskunnan Yhteiskunnallisen vaikuttamisen valiokunnan ja GAYY-sateenkaarijärjestön kanssa Pride-viikon Pride-sitsejä. Oli tosi hauskaa suunnitella ja järjestää niitä. Se oli innostava konsepti, jonka kautta nähtiin, et sitsit voidaan toteuttaa myös tavalla, joka ei oo syrjivä ja ottaa paremmin kaikki huomioon. Sanoitin niille sitseille uuden sitsilaulun, ”Valkoisen cis-heteromiehen oodin”, joka on sittemmin ollut valtsikassa laulukirjoissakin mukana. Siitä lähti mun into olla mukana kehittämässä sitsikulttuuria.

Mistä sut löytää?

annalemstrom.fi

Facebookista Anna Lemström

Instagramista @annalemstrom

Twitteristä @annalemstrom

Samuli Leppämäki

Kuka olet? Missä kaupungissa ja puolueessa olet ehdolla?

Mä oon tosiaan Salon vaalipiirissä, kokoomuksen kuntavaaliehdokkaana näissä tämän kevään vaaleissa. Mä olen tällainen 22-vuotias politiikan ja viestinnän kandiohjelman opiskelija.                          

Kerro valtsikataustastasi.

Mä oon nyt tokan vuoden opiskelija. Oon ollu kiinnostunu nimenomaan valtsikan jutuista jo lukion yhteiskuntaopin tunneilta lähtien. Siitä lähtien mun kiinnostus politiikkaan on myös oikeastaan vaan eskaloitunut. Kaikki mielenkiintoiset jutut, joita valtsikan kursseilla on oppinu on oikeestaan vaan rikastuttanu ennestään sitä kiinnostusta, mikä mulla on politiikkaa kohtaan.

Miten päädyit valitsemaan juuri kokoomuksen ja oliko valinta helppo?

Se ei ehkä ollut helppo valinta, mutta se oli valinta, jonka olin tehnyt jo aiemmin. Ensinnäkin mä valitsin kokoomuksen sen takia, että he oli ensimmäiset, jotka mua siihen pyysi. Toisekseen sen takia, että mä oon ollut kokoomuksen jäsen ja äänestänyt heitä koko aikuisikäni. Mut ei se ihan helppoa ollut. Aina välillä on tullut emopuolueen kanssa erimielisyyksiä, pääosin valtakunnan politiikkaan liittyen. Kuntapolitiikkaan liittyen ei oo tullu vielä yhtäkään asiaa, mistä mä olisin ollut eri mieltä Salon kokoomuksen kanssa.

Oletko perehtynyt kokoomuksen kuntavaaliohjelmaan, ja koetko että voisit allekirjoittaa sen täysin?

Joo, olen mä sen lukenut. Mun mielestä se on tosi kattava ja siellä on tosi yksityiskohtaisia asioita. Tietty, mä en nyt oo lukenut muita ohjelmia, tiedän niistä vain teidän podcastin kautta, niin lähde vertailemaan laatueroja. Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa on tosi spesifejä juttuja, jotka ei välttämättä mun vaalipiiriin sinänsä liity. Mun mielestä ne on hyviä ideoita, joten siltä pohjalta voisin lähteä allekirjoittamaan sen. Mutta mä en välttämättä tule omassa hypoteettisessa valtuustoroolissani päättämään mitään esimerkiksi kaksivuotiseen esiopetukseen liittyvää, koska ne menee mun mielestä vähän jopa kunnanvaltuuston toimivaltuuksien ulkopuolelle. Eli joo, kyllä mä voin sen allekirjoittaa, koska ne on mun mielestä hyviä ideoita.

Mitkä asiat ovat sellaisia, joita haluaisit ajaa, mikäli sinut valitaan Salon kunnallisvaltuustoon?

No ehkä kaikista ajankohtaisinta on kaikki talouspäätökset, jotka tulee olennaisiksi tässä koronan jälkitilanteessa. Ne jakaa ainakin Salossa nyt mielipiteitä. Että miten budjettiasioita lähdetään viemään eteenpäin. Mutta nämä on kyllä aika laajoja ja monipuolisia asioita.

Jos pitää sanoa yksittäisiä, konkreettisia asioita, niin ne ovat mulle nuorten äänten esille tuominen ja se, että koulutusverkko pitäisi säilyttää yhtä hyvänä kuin se on ja jopa kehittää sitä ennestään. Ne on oikeastaan ne mun pääjutut: nuoret, koulutus ja järjellinen talous.

Miksi päätit hakea kunnanvaltuustoon ja miksi juuri nyt? Mitä annettavaa koet, että sinulla on kuntalaisille?

Mä haluaisin päästä valtuustoon, nimenomaan Saloon, koska Salo on mun lemppari kuntani maailmassa. Se on myös kaikista aliarvostetuin kunta maailmassa. Kukaan ei edes välitä Salosta ja se on muuttotappiokunta. Mä haluaisin jotenkin uskoa, että mun kokemus, jota olen saanut nimenomaan valtsikan kautta, sekä harrastuneisuus kuntapolitiikkaan, ovat asioita, joita vois jotenkin hyödyntää korjaamaan tän tilanteen. Haluaisin pitää Salon elinvoimaisena kuntana, sillä mä haluaisin joskus muuttaa tänne ihan lopullisesti takaisin.

Mulla on myös itsekäs tavoite: ajattelin kirjoittaa gradun kuntapolitiikkaan liittyvistä asioista. Mikä parempi tapa kerätä kokemusta tähän liittyen, kuin se, että pääsisi mahdollisesti itse valtuustoon neljäksi vuodeksi? Mutta tämä on nyt näistä syistä pienempi. Totta kai ensin yhteinen hyvä ja Salon hyvä ja sitten pienenä tavoitteena omat opinnot.

Minkä takia sinua pitäisi äänestää ja mitä annettavaa sinulla olisi valtuustossa?

Mun kohderyhmänä on nimenomaan nuoret. Erityisnuoret,esti nuoret jotka tuntee mut jo Salossa, mutta myös ne, jotka ei. Sellaiset, jotka haluaisivat, että siellä valtuustossa olisi joku mun näkemykset omaava. Nuorena opiskelijana, edustuksellisen demokratian ideaaliin sopien, edustan sellaista ryhmää, joka ei ole niin edustettu valtuustokokoonpanossa. Tavoite olis nimenomaan saada herätettyä sellaisia äänestäjiä, jotka ei muuten äänestäisi ketään. Tärkeämpää, kuin äänestää mua on, että ne äänestäis edes jotakuta. 

Valtsikalaisnuorena, mulla on aika pohjaton uteliaisuus asioita ja uutta oppimista kohtaan. Tiedän valmiiksi aika paljon asioita ja tulen todennäköisesti seuraavan neljän vuoden aikana oppimaan yhä enemmän asioita. Tämä voi olla mahdollisesti voimavara valtuustossa. Vaarana vanhemmille valtuustolaisille voi olla, että saattaa jäädä jumiin johonkin vanhoihin ajattelutapoihin.

Kerro jokin valtsikamuisto?

Mulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa valita kuin se speksi, jossa mä olin mukana. Nimenomaan se missä mä olin mukana. Se ehittiin just esittää ennen kuin kaikki peruuntui ja sehän oli ihan huikeeta. Se oli juttu, mitä tehtiin puoli vuotta yhdessä ja se oli opintosuunnat ylittävä. Kaikilla osallistujilla oli jokin oma juttu, joita tehdessä muodostui massiivinen kokonaisuus. Sitä oli ihan super hauskaa tehdä! 

Tais olla valtsikaihastus -jodel kanavalla joku maininta susta…

Noh, oli siel varmaan sustakin, en oo selannu niitä.

Mitä teet opiskeluiden ulkopuolella?

Muuta kuin lukea Bernie Sandersin elämänkertaa? Hmm… Noh, mä luen paljon kirjoja, harrastan pöytäroolipelejä ja koitan joskus jaksaa tehdä youtube-videoita. Siinä se aika oikeastaan menee. 

Mistä sut löytää?

Instagram: @s4mbe

Twitter: @ForkTomat0

Minna Majaniemi

Kuka olet? Missä kaupungissa ja puolueessa olet ehdolla?

Olen Minna Majaniemi, Helsingissä ehdolla ja vasemmistoliitto on mun puolue. Oon ekaa kertaa nyt ehdolla. On ollut hauska projekti tää vaalikampanjan tekeminen. 

Kerro valtsikataustastasi.

Opiskelen pääaineena talous- ja sosiaalihistoriaa, viidettä vuotta. Kandissa opiskelin myöskin taloustiedettä ja valtio-oppia ja nyt maisterissa olen suorittanut sukupuolentutkimuksen opintoja. Opinnoissa oon keskittynyt jäsentämään työmarkkinoiden rakenteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Varsinkin historiassa taaksepäin meneminen on kiinnostavaa. Sitä kautta pystyy ymmärtämään, miten eriarvoisuuden mekanismit toteutuvat tässä päivässä. Mua kiinnostaa myöskin rahoitusjärjestelmän rakenteet ja ympäristökriisin suhde talousjärjestelmään. 

Miksi juuri vasemmistoliitto?

Vasemmisto edistää johdonmukaisesti eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa ja kunnianhimoista ekologista siirtymää. Nää on ne pääasiat miksi mä oon vasemmistossa. Mutta mun taustahan ei oo vasemmistolainen. Et se ei oo itsestäänselvyys, että oon päätynyt vasemmistoliittoon. Opinnot on vaikuttanut tosi paljon omaan ymmärrykseen, erityisesti sukupuolen tutkimuksen opinnot. Kun on sukeltanut feministiseen tutkimukseen, on alkanut ymmärtää eriarvoisuuden mekanismeja paremmin ja sitä kautta todennut, että tää on oikea puolue mulle.

Joku voisi sanoa, että Suomessa on useampia vasemmistolainen ja feministinen puolue, oliko vasemmistoliitto silti helppo valinta?

Se oli aika helppo valinta. Intersektionaalinen feminismi on aika selkeästi vasemmistolaista feminismiä, niin se oli aika itsestäänselvyys. Feministinen puolue on kyllä lähellä, mutta koska talouspolitiikka on kuitenkin mulle se tärkein asia, niin kyllä se vasemmisto oli aika selkee.

Oletko lukenut vasemmistoliiton kuntaohjelmaan ja allekirjoitatko sen?

Oon katsonut läpi ja allekirjoitan. Mä nostaisin sieltä, itseä puhuttelevina, julkisen sektorin vahvistamisen ja työntekijöiden aseman parantamisen sekä riittävien ilmastotoimien toteuttamisen. Kuntapoliittissa ohjelmissa on se hankaluus, että kaikissa kunnissa on vähän eri tilanne ja nämä poliittiset paperit ovat aika yleisluontoisia. Mutta vasemmiston  kuntapoliittisesta ohjelmasta kyllä pystyn allekirjoittamaan kaiken. Vasemmistollahan on muuten aina erikseen talouspoliittinen ohjelma vaaleissa. Se on myös tosi hyvä, suosittelen lukemaan. Siellä on esimerkiksi ehdotuksia siitä, mitä voidaan talouspoliittisesti tehdä, jotta kuntien taloudellinen asema parantuis.

Miksi haluat hakea kunnallisvaltuustoon juuri nyt ja mitä annettavaa sinulla olisi kuntalaisille? 

Mä oon ollut poliittisesti aktiivinen nyt muutaman vuoden. Koin aika luonnolliseksi lähteä nyt ehdolle, koska vaalikampanja on tosi hyvä mahdollisuus politisoida niitä itselle tärkeitä asioita. Lähdin opiskelemaan alunperin siksi, että halusin ymmärtää taloudellista eriarvoisuutta. Jossain vaiheessa ymmärsin, että meillä on ihan valtavasti tutkittua tietoa eriarvoisuudesta, mutta se ei konkretisoidu riittäväksi politiikaksi.

Erityisesti kunnat on tosi tärkeässä asemassa tasa-arvon edistämisessä, vaikka palkkaeriarvoisuuden poistamisessa. Helsinkihän on Suomen toisiksi suurin työnantaja ja työllistää paljon naisia. Sillä, mitä kuntapolitiikassa tehdään on tosi merkittävä vaikutus tasa-arvoon. 

Oisko sulla ehdottaa yksi toimenpide Helsingille, liittyen tähän taloudellisen tasa-arvon edistämiseen?

Veroja pitäis nostaa, koska verotuksesta on kiinni se, miten paljon pystytään maksamaan vaikkapa hoitajille palkkaa.

Minkä takia valtsikalaisen kannattaisi äänestää sinua?

Mua kannattaa äänestää siksi, koska mä ajan enemmän feminismiä talouteen ja sitä tarvitaan. Talouspolitiikan pöydät on edelleen todella miehisiä ja valkoisia. Varsinkin kuntapolitiikassa, tasa-arvo on edelleen siellä sivulauseessa ja siksi tarvitaan enemmän feminismiä talouspolitiikkaan.

Mitä teet opintojen ulkopuolella?

Mähän duunaan opintojen ulkopuolella lähinnä järjestötoimintaa. Oon poliittisesti aktiivinen Vasemmistonuorissa. Olen siellä hallituksessa. Sitten oon myöskin Vasemmisto-opiskelijoissa mukana ja myös ylioppilaskunnan edarissa. Eli edistän opiskelijapolitiikkaa. Oon myöskin Vasemmistonaisissa, näitä järjestöjä riittää.

Oon kokenut, että jos haluaa edistää politiikkaa, useamassa verkostossa mukana oleminen on kannattavaa, koska politiikka ei ikinä ole tietyllä tavalla valmis ja se on erityisesti nuorille tyypeille pääasiassa oppimista. Se, että on eri verkostoissa mukana, eri taustaisten ihmisten kanssa, on ollut tosi hyödyllistä mulle.

Kerro jokin valtsikamuisto!

Rehellisesti, mulle ei tuu mieleen nyt mitään ihmeempää muistoa. Hyvä kun muistan edes kirjastoa… Kyllähän tässä on oltu jo yli vuoden päivät himassa. Yleisesti voin sanoa sen, että valtsikassa opiskelu on antanu mulle tosi paljon. Oon ollut tosi ilonen ja onnellinen siitä, että aikanani päätin hakea just valtsikaan taloutta opiskelemaan. Se on ollut yksi elämäni parhaista päätöksistä. Mutta pakko sanoa myös se, että jos on kiinnostunut politiikasta ja politiikan opiskelusta, niin kyl sitä kannattaa lähteä myös poliittisiin järjestöihin mukaan. On ihan eri asia puhua politiikasta siellä käytännön tasolla kuin teoriassa.

Mistä sut löytää?

Instagram: @minsmaj

Twitter: @minsmaj

Facebook: Minna Majaniemi, @minsmaj

Yuri Birjulin

Kuka olet? Missä kaupungissa ja puolueella olet ehdolla?

Mä oon Yuri Birjulin ja oon vihreissä ehdolla Helsingissä. Oon 25-vuotias ja ihan ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdokkaana, joten tää on kaikki mulle vähän uutta. En oo marinoitunut tässä järjestelmässä kauheen pitkään vielä. Mä opiskelen valtsikassa maailmanpolitiikkaa, joka on nykyään politiikan ja viestinnän maisteriohjelmassa. Sen lisäksi työskentelen tällä hetkellä Kriisinhallintakeskuksella, CMC Finlandilla, tutkimuspuolella. Sit mä toimin myös Suomen  YK-nuorisodelegaattina, eli mun tehtävänä on edustaa suomalaisia nuoria YK:ssa.  Lisäksi mä oon partiolainen ja mä oon myös työskennelly toimittajana venäjänkielisissä uutisissa Ylellä.

Kerro valtsikataustastasi.

Alotin 2015 ja menin suoraan lukion jälkeen valtsikaan. Mulle oli alunperinkin selvä, et mä haluun hakea valtsikaan, ehkä semmosista aika perus valtsikalaisista syistä: halu tehä hyödyllisiä juttuja ja muuttaa maailmaa. Ja se on mulla kyllä pysynyt, en oo vielä ehtinyt katkeroitumaan tai kyynistymään. Lliityen myös siihen, että mul on itelläni venäläinen tausta, siltojen rakentaminen eri maiden ja kultturien välille tuntuu omalta. Ehkä näistä lähtökohdista päädyin maailmanpolitiikkaan.

Sen lisäksi mä oon opiskellu kehitysmaatutkimusta (nyk. globaali kehitys) sivuaineena. Ja sit mä oon käynyt Ranskassa vaihdossa Strasbourgissa

Sujuuko ranska?

Sujuu silleen, et mä saan asiani kyl kerrottua. Mut mul on välillä vähä haasteita ymmärtää ranskalaisia, kun he yrittää kertoa mulle niitten asioita. Se on vähän vaikeempaa. Hieno maa, kannattaa opiskella ranskaa!

Ootko ollut jossain järjestötoiminnassa mukana?

Mä oon ollu Policyn päätoimittaja! Sit mä oon pyöriny kaikessa VOOn toiminnassa holleilla.  Koska mä menin inttiin, niin VOOn hallitushommat meni kuitenkin vähän ohi. Ja sit mä olin speksissä.

Miten sun puolue on valikoitunut?

Mä en oo ollu kauheen puoluepoliittinen. Oikeastaan liityin vihreisiin vasta silloin kun mua näihin vaaleihin kysyttiin. Mutta toisaalta mä oon äänestänyt vaaleissa aikasemmin vihreitä, joten se tuntu ihan luontevalta. Arvojen puolesta vihreät edustaa sitä samaa arvoliberaalia ja feminististä maailmankuvaa, minkä takana mä myös ite seison. Ja tietysti vihreiden isoin prioriteetti on ilmastonmuutoksen torjunta, joka munkin mielestä pitäis olla kaikista tärkein prioriteetti. 

Vihreet on tehny erityisesti kaupunkipolitiikassa Helsingissä paljon hyviä juttuja ja on aika iso vaikuttaja. Se vaikutti siihen, että mä haluun edistää Helsingissä asioita nimenomaan vihreiden kautta. Loppujen lopuksi on myös kyse siitä, minkälaisia ihmisiä vihreissä on. Ne on ihmisiä, joihin pystyn eniten itse samaistumaan.

Oletko perehtynyt vihreiden kuntavaaliohjelmaan ja voitko allekirjoittaa sen?

Totta kai mä oon lukenut sen. Vihreillä on sekä maanlaajuinen että Helsinki-spesifi -ohjelma. Mut kyllä koen, että mä pystyn sen kuntavaaliohjelman allekirjoittamaan ihan täysin. Aika isossa roolissa siellä on ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonsuojelu, mutta toisaalta myös koulutukseen panostaminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sekä yhdenvertaisuuskysymykset. Nämä ovat linjassa omien vaaliteemojeni kanssa.

Miksi haluat kunnallisvaltuustoon ja mitä annettavaa sinulla on kuntalaisille?

Lyhyt vastaus on se, että haluan vaikuttaa asioihin mun kotikaupungissa ja myös antaa mun oman panoksen siihen, että Helsingissä torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään tasa-arvoa ja tuetaan nuoria. 

Sit jos otetaan pitkä vastaus samaan kysymykseen… Mulla on ollut partio isona taustatekijänä. Sieltä pienestä asti oon oppinut, että meillä on velvollisuus ottaa osaa yhteiskunnallisiin asioihin. Ja nyt kun oon ollut YK-nuorisodelegaattina jo vuoden, se antoi sellaisen potkun näihin hommiin.

Toinen syy on se, että mua huolestuttaa, että tällaset formaalit poliittiset instituutiot kiinnostaa nuoria vähemmän. Vaikka politiikka itsessään ja ilmiöt kiinnostaa tosi paljon, ehkä jopa enemmän kuin ennen. Varsinkin ilmastokeskustelu. 

Sitten taas, jos ajattelen itseäni venäjänkielisenä, niin venäjänkieliset on myös tosi passiivinen ryhmä poliittisesti, vaikka kyseessä on Suomen suurin kielellinen vähemmistö.

Tunnen erinomaisesti Helsingin ja mulla on aina ollut kiinnostusta kaupunkisuunnitteluun. Mulla on vahva visio siitä, miten Helsingistä tehdään sellainen paikka, jossa esimerkiksi oma etninen tausta ei määrittele omia mahdollisuuksia. 

Lisäksi edustan nuoria ja opiskelijoita. Meitä ei oo todellakaan päätöksenteossa tarpeeksi tällä hetkellä, vaikka esimerkiksi nuorten työllisyystilanne tai mielenterveystilanne on aika huonolla tolalla.

Esitä jokin konkreettinen kehittämisehdotus.

Konkreettinen asia, jota yhdenvertaisuudessa voitais edistää on anonyymirekrytointi. Venäjänkielisillä esimerkiksi, ja muilla joilla on vieraskielinen sukunimi, on vaikeaa saada töitä.

Ilmastonmuutosta torjutaan konkreettisesti rakentamalla semmosta kaupunkia, joka parantaa joukkoliikennetta ja pyöräilymahdollisuuksia. Edistetään vihreetä liikkumista.

Nuorten tilanteessa tärkeä on mielenterveyskriisi. Vihreät on ajanut terapiatakuuta ja haluan ajaa sitä itsekin.

Mitä mieltä olet ruuhkamaksuista tai tietulleista?

Lähtökohtaisesti suhtaudun aika positiivisesti niihin. Mun ymmärtääkseni Tukholmassa ja Lontoossa on ollut aika positiivisia kokemuksia niistä. Mä koen, että ruuhkamaksujen tuominen pitäis tapahtua samalla joukkoliikennettä kehittämällä. 

Miksi valtsikalaisen kannattaisi äänestää sinua?

Uskon, että pystyn edustamaan valtsikalaisia tosi hyvin. Oon ensinnäkin valinnut sellasia vaaliteemoja, joiden koen puhuttelevan valtsikalaisia. Valtsikassa on aika paljon vahvaa feminististä ja arvoliberaalia ajattelua. Valtsikalaiset välttää mun mielestä populismia ja keskittyy pitkäjänteisempään yhteiskunnalliseen muutokseen. Uskon, että tällasta ajattelua pystyisin viemään valtuustoon.

Toisaalta mullon itelläni  jo näyttöä vaikuttamistyöstä. Mä haluan soveltaa meidän akateemista ajattelua ja teoreettista osaamista käytännönläheisiin kysymyksiin.

Oon yrittänyt tehdä mun kampanjaa sillä lailla, että osallistan ihmisiä. Me kirjotetaan blogeja yhdessä ja sosiaalisen median julkaisuissa esiinnyn yhdessä ihmisten kanssa. Kyse on kuitenkin edustuksellisesta demokratiasta ja siitä, että ajan kaikkien muidenkin asioita. Jos mä olisin kaupunginvaltuustossa mä haluaisin jatkaa toimintaa tästä näkökulmasta. Mä oon siten valtsikalaisille aika matalan kynnyksen kontakti.

Kerro jokin valtsikamuisto!

Ehkä vaikea valita, mutta mulle lämpimin muisto valtsikasta on, kun pääsi näyttelemään meidän speksiin. Ehkä sen takia, että nyt kaipaa sitä yhteisöllisyyttä ja speksissähän sitä vasta saatiin! Meillä oli tosi makee ryhmä ja koin tavanneeni paljon oman henkisiä ihmisiä. Näytellessä ja yhteistä produktiota tehdessä ihmisistä tulee esille syvempiä puolia. Muutenkin tyypit, jotka hakeutuu speksiin on yleensä aika avoimia ja uteliaita ihmisiä. Se yhteisöllisyys oli tosi koukuttavaa. Esiintymisestä syntyvä adrenaliini oli tosi makeeta ja mieleenpainuvaa. Kaipaisin sellasia voimakkaita yhteisöllisyyden kokemuksia myös nyt.

Mistä sut löytää?

Fb: Yuri Birjulin

Instagram: @yuribirjulin

Twitter: @yirbirjulin