“Lasketaanko tää sipsipussi välttämättömäksi ostokseksi?” Mielessä on pyörinyt ajatuksia laidasta laitaan välttämättömyys-käsitteen ympärillä nyt jo kolme viikkoa jatkuneen “lockdownin” aikana. Ranska siirtyi 30. marraskuuta jo toistamiseen maanlaajuiseen lockdowniin, joka sulkee yhteiskunnan ei-välttämättömiksi katsotut toiminnot toimenpiteenä Covid-19-taudin leviämistä vastaan. 

Hanna Siponen

Essentiel: Qui concerne l’essence d’un être, d’une chose. Suomennos “välttämätön” ei ole oikeastaan täysin kuvaava vastine ranskan kielen sanalle “essentiel”, joka on lockdown-rajoitusten keskiössä. Välttämätön viittaa vahvasti siihen, että jokin on korvaamattoman tärkeää jonkin olemassaololle, ihmisen tapauksessa esimerkiksi ruoka ja vesi. Essentiel on taas käsitteenä laveampi. Essentiel on perustavanlaatuinen osa olemusta (“l’essence”), joka tekee olennosta sen, mitä se pohjimmiltaan on. Rajoitustoimien pohjaaminen niinkin subjektiiviselle kokemukselle jättää tilaa niiden kyseenalaistamiselle. 

Lockdown sulki ei-välttämättömiksi luokiteltujen liikkeiden ovet, mukaan lukien kirjakaupat. Luvan normaaliin aukioloon taas saivat pitää ruokakaupat ja apteekit. Päätös asetti jo valmiiksi pandemiasta kärsineet pienet kirjakauppiaat eriarvoiseen asemaan suhteessa isoihin päivittäistavaraketjuihin, joiden myymälöissä kirjojen myynti sai edelleen jatkua luvallisesti. Epäreilu tilanne johti lopulta siihen, että hallitus kielsi kirjojen myynnin myös supermarketeissa. Näky aidoilla suljetuista markettien kirjaosastoista oli kieltämättä erikoinen. Kirjojen myynnin kielto on yhtäältä osoitus solidaarisuudesta pienyrittäjien tukalaa tilannetta kohtaan, mutta toisaalta absurdi lopputulema on, että hyödyn siitä korjaa verkkokaupan jättiläinen, Amazon. 

Ranskassa lukemisella ja kirjallisuudella on pitkät perinteet. Ranska mielellään profiloituu maana, jossa kulttuuri nostetaan jalustalle, arvoiseensa korkeaan asemaan. Maalla on myös rikas kulttuuriperintö ja poikkeuksellisen elinvoimainen kulttuuriala. Lukemisen suuren suosion huomaa jo Pariisin katukuvassa ihan eri tavalla, kuin Helsingissä. Vaikuttaa siltä, että metron aamuruuhkan painostavaa tunnelmaa paetaan edelleen älypuhelimen sijasta mieluummin pokkareiden maailmaan. Lisäksi pieniä yksityisyrittäjien pyörittämiä kirjakauppoja löytyy lähes tulkoon joka korttelista, eikä ala ei ole keskittynyt Suomen tapaan vain muutamalle suurelle toimijalle. 

Kertooko kirjojen rajaaminen välttämättömien hyödykkeiden ulkopuolelle kulttuurin arvostuksen rappiosta nyky-Ranskassa?

Kirjallisuus on “essentiel” ranskalaiselle yhteiskunnalle, osa sen perustavanlaatuista olemusta. Tämän suuntaisesti argumentoi muun muassa Pariisin pormestari Anne Hidalgo, joka puoltaa yksityisten kirjakauppojen uudelleen avaamista. Entä kertooko kirjojen rajaaminen välttämättömien hyödykkeiden ulkopuolelle kulttuurin arvostuksen rappiosta nyky-Ranskassa? Kirjallisuudella ja kulttuurilla on myös laajempi rooli siinä, miten käsitämme maailman, jonka puitteissa elämme. Kirjat voivat olla osa ihmiseksi kasvamisen prosessia sekä väline itsetutkiskeluun. Lisäksi kuormittava korona-aika korostaa kirjojen merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Lähikontaktien puuttuessa kirja voi toimia mielelle kallisarvoisena tukena.

“Essentiel” on lopulta melko keinotekoinen määrittävä tekijä koronarajoituksille kaikessa monitulkintaisuudessaan. Toisaalta se ehkä antaa yksilöille liikkumavaraa rajoitteiden soveltamisessa sen mukaan, minkä kukin itselleen kokee välttämättömäksi. Lockdownin toinen kierros eroaa monella tapaa ensimmäisestä, rajoitusten noudattamisen valvonta on löysempää, ja toleranssi porsaanreikien hyödyntämiselle on korkeampi. Katujen väenpaljoudessa kulkiessa tuskin edes huomaisi maan olevan lockdownissa. Ihmiset sopeutuvat vallitsevaan tilanteeseen ja priorisoivat elämän sosiaalista aspektia rajoitustoimien puitteissa. Myös kirjakauppiaat sopeutuvat: pienyrittäjyyttä arvostavat ranskalaiset tukevat heitä parhaansa mukaan, ja kirjakauppojen toimintaa ylläpidetään toistaiseksi noutomyynnin avuin.

Kirjoittaja on 3. vuoden valtio-opin opiskelija ja asuu Pariisissa.

Kuva: Wikimedia Commons

Joulukuun 15. päivä ilmestynyt Policy-lehti: https://issuu.com/policy/docs/policy420valmis_lehti