Anders Chydenius – mies setelissä

Teksti: Eetu Kukila

Kuva: Jessica Eerikas

Aina ei tarvitse kauas kurkottaa. Myös suomalaisesta perinteestä löytyy henkilöitä ja aatteita yhteiskuntafilosofian sekä valtio-opin saralle tarkasteltavaksi. Paikalliset politiikan teorioitsijat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi jääneet kansainvälisten virtausten jalkoihin. Nyt onkin aika luoda katsaus mieheen tonnin setelissä.

 

tonninseteliAikana, jolloin puolueiden nimet eivät olleet markkinatestatun trendikkäitä, toimi kaksi puoluetta. Näiden nimet kertoivat kannattajistaan niinkin intiimisti, kuin pukeutumisen tasolla: hatut olivat aristokraateille, myssyt aatelittomille, talonpojille ja suomalaisille. Kyseiset puolueet näyttelivät osaa Ruotsin kuningaskunnan niin kutsutulla vapauden ajalla. Myssyjen edustajana ja negatiivisten vapauksien kannattajana Anders Chydenius (1729 – 1803) oli mukana onnistuneesti ajamassa painovapauden laillistamista. Kuitenkin Chydeniuksen eriävät näkemykset vallitsevasta rahapolitiikasta antoivat miehelle menolipun ulos valtiopäiviltä. Chydenius ei nimittäin kannattanut vallitsevaa merkantilistista tai deflatorista rahapolitiikkaa. Hän oli nykysanoihin puettuna talousliberaali.

 

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta on pikkujuttu verrattuna utopiaan, joka Antti Chydeniuksella oli mielessään. 

 

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta on pikkujuttu verrattuna utopiaan, joka Antti Chydeniuksella oli mielessään. Chydenius hahmotteli Lapinmaan vaurastuttamista eristämällä se muusta valtakunnasta. Lappi muodostaisi täten yövartijavaltion vaurastuttaen köyhää maakuntaa. Homma toimisi niin, että libertaarisessa Lapissa yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus olisivat korkeimmillaan. Nykypäivänä tarkasteltuna suunnitelman henki muistuttaa myöhemmin kuuluisaksi tullutta anglosaksista liberalismia. Liberalismi kun artikuloi yksilön negatiivisen vapauden suurimmaksi mahdolliseksi. Yövartijavaltio valvoo nimensä mukaisesti yövartijan tavoin kansalaisten fyysistä koskemattomuutta eikä kajoa yksilöiden onnentavoitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että Lapista puuttuisi valtion byrokratia, eikä siellä olisi verotusta. Vapaakauppa kukoistaisi laissez-fairen mukaisesti, väkivallanteosta joutaisi käräjille ja kaikilla kansalaisilla olisi rajoittamaton elinkeinovapaus. 

Kuulostaako tutulta? Sellaiset kansainväliset nimet kuin Friedrich Hayek ja Ayn Rand ovat 1900-luvulla tulleet tutuiksi kannattamalla mahdollisimman vapaan markkinatalouden voittokulkua. Anarkokapitalismin ja minarkismin hengessä valtiolla ei olisi yksilön koskemattomuuden turvaamisen lisäksi oikeutta tehdä interventiota muihin asioihin, kuten talouteen. Filosofista taustaa voi kenties hakea Aristoteleesta, joka jakoi käytännön filosofian etiikkaan, politiikkaan ja talousoppiin. Valtion ja politiikan tuli myös Chydeniuksen mielestä pysyä erillään talousopin sfääristä. Näkemystä vastaan voidaan esittää kriittisiä huomioita. Eivätkö sosiaalipoliittiset uudistukset ja taloudellisen turvan takaaminen kuulu myös koskemattomuuden ja onnentavoittelun lähtökohdaksi? 

Kuten aiemmin mainittu, Chydenius vastusti aikansa merkantilistista politiikkaa. Talousnäkemyksiltään Chydeniusta onkin verrattu aikalaiseensa Adam Smithiin.  Tietämättään toisistaan molemmat ajattelijat kehittivät metaforan, joka kuvasi markkinoilla tapahtuvaa yksilöiden etujen ajamisen mekanismia. Chydenius kuvailee markkinoiden liikkeen keskeytymättömäksi virranjuoksuksi, joka tuottaa kokonaisuudelle hyötyä samalla tavoin kuin vesimassat tasoittuvat meressä. Tasoittuva merivirta ei ole kaukana Smithin metaforasta, jossa oman edun tavoittelu luo koko yhteiskunnalle hyötyä näkymättömän käden ohjaamana. Kumpi ehti ensin, Chydenius vai Smith? 

Molemmat talousteoreetikot saivat mitä luultavimmin inspiraationsa ranskalaisilta valistusajattelijoilta. Chydenius luki valistuskirjallisuutta ja Smith jopa tapasi Voltairen. Huomioitavaa on myös se, että molempien magnum opukset kuulostavat nimiltään lähes samalta. Chydeniuksen Kansallinen voitto julkaistiin peräti 11 vuotta ennen Smithin Kansojen varallisuutta. Ennen torille rientämistä on kuitenkin todettava harmillinen tosiasia. Smith kerkesi luennoimaan talouden mekanismista ennen kuin Chydenius tarttui mustepulloon ja pergamenttiin. Näkymättömän käden ja tasoittuvan vesimassan metaforien tarkka kehittämisen ajankohta jää tosin mysteeriksi. 

 

Chydeniuksen Kansallinen voitto julkaistiin peräti 11 vuotta ennen Smithin Kansojen varallisuutta. Ennen torille rientämistä on kuitenkin todettava harmillinen tosiasia. Smith kerkesi luennoimaan talouden mekanismista ennen kuin Chydenius tarttui mustepulloon ja pergamenttiin.

 

Chydeniuksen ajattelu on klassisen liberalismin lisäksi liitetty myös fysiokratiaan. Se on luonnonoikeuteen pohjautuva oppi, jonka mukaan hyvinvointi edellyttää työtä. Työ puolestaan antaa luonnollisen omistusoikeuden työnsä tuloksiin ja omilla käsillä muovattuun maahan. Liberaalinen talousoppi pohjautuukin fysiokraattiselle olettamukselle henkilökohtaisesta vapaudesta työhön ja yksityisomaisuuteen. 

Poikkeus vahvistaa säännön, niin myös Chydeniuksen ajattelussa. Hän oikeutti valtion intervention maatalouteen vauhdittaakseen sen tuottavuutta. Fysiokraattisten näkemysten mukaisesti maatalous oli ensiaskel varallisuuden kerryttämiseen. Hyvin viljelty maa rikastuttaa kansaa luoden edellytykset kaupankäynnille. Talousliberaalin leima on kuitenkin ansaittu, sillä Chydenius vastusti sosiaalipoliittisia ohjelmia. Poliittisen päätöksenteon tuli pitää näppinsä erossa taloudesta. Piste.

Nykypäivän valossa Chydeniuksen ajatusten voidaan todeta vaikuttaneen edistyksellisiltä. Paino-, lehdistön- ja sananvapaudet sekä talouspoliittinen näkemys hakevat vertaistaan 1700-luvun Ruotsi-Suomessa. Eikä miestä turhaan olekaan kutsuttu pohjolan Smithiksi. Vapaan kysynnän ja tarjonnan kannattajalle kuva tuhannen markan setelissä on kunnianosoitus. Chydenius pääsi osaksi paperisen velkakirjan legitiimiä symboliikkaa, osaksi talousjärjestelmää. Setelissä paistattelun viimeiset vuosikymmenet 80-luvulta alkaen todistivat talouspolitiikan sääntelyn karsimista ja kasinotalouden huippua. Vapautettuja markkinoita seurasi kuitenkin romahdus.

 

Tekstin apuna toimineet lähdeteokset: 

Kare, Katariina. 1986. Anders Chydenius – Suuri Suomalainen Valistuskirjailija. Helsinki: Alea-Kirja.

Sarje, Kimmo. 1985. Anders Chydeniuksen Liberaali Ajattelu Ja Sen Lähteitä. Kokkola: Chydenius-instituutti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s