Sanotaan että voolaisen täytyy seurata uutisia, avaanpa siis Hesarin ja Ylen ja valveudun kansalaisena. Mutta mitä vielä! Molemmissa pääuutisena on hallituksen budjettineuvotteluiden päättyminen, mille ei sentään kehdata uhrata kuin yksi analyysi per lehti. Muiden pääuutisten joukossa on teekkareiden uhkaus juoda Otaniemen Alko tyhjäksi ja reaktiot siihen kun US Openissa naispelaaja oli kääntänyt kuumuuden vuoksi paitansa. Verenpaine alkaa nousta!! Entäs ulkomaiset “laatumediat” sitten? Näyttää että maailman pääuutisina ovat: Trumpin ja Venäjän uhkailut asioista X ja Y, kauppaneuvottelut ovat edelleen jäissä (saattoi liittyä Brexitiin tai sitten ei), Iranissa on vangittu toisinajattelijoita ja Myanmarin sekä Puerto Ricon tilanteet ovat edelleen lähinnä hirveitä. Olisin voinut katsoa nämä samat uutiset minä tahansa päivänä viimeisen kolmen vuoden aikana!

Voi j*******a s*****a!!##**?!? Millä tässä nyt pitäisi tehdä viiltävää poliittista analyysia tai käydä edes lounaspöytäkeskustelua kun mitään ei tapahdu? Sote-uudistus, äärioikeiston nousu ja Lähi-Idän tilanne käytiin jo fuksisyksynä 2012, eikä mikään niistä ole edennyt mihinkään. Voolainen ei pysy käynnissä eikä tulisia esseitä synny ellei päivänpolitiikka ole mielenkiintoista! Joskus oli eurokriisi, pakolaiskriisi ja hallituskriisi päällä samaan aikaan. Nyt ne ovat kaikki tauolla, eivätkä tulevat talouskriisit ja ilmastokriisit ole vielä materialisoituneet. Ja se vasta paha onkin, koska siksi mitään ei tehdä ennen kuin kunnolla rysähtää!

Jokainen joka väittää, että maailma ei ole koskaan muuttunut näin nopeasti elää selvästi jossain toisessa maailmassa! Edes mitään odotettuja muutoksia ei ole tapahtunut. Hallitus ei kaatunut, vaikka piti! Trump ei ole eronnut, vaikka piti! Maakuntavaaleja ja brexitiäkään ei ehkä tule, vaikka ne nyt ainakin piti! Eikä tämä ole vaan voolaisen politiikkanörtin lässytystä. Viisi vuotta sitten piti 3D-printterit ja virtuaalilasit olla just kohta kaikilla, enkä ole nähnyt vielä yhtäkään! Lentävä autokaan ei ole täällä, vaikka se luvattiin jo 60-luvulla. Persujen möläytyksiä ja uusia Iphoneja jaksetaan kyllä kaivaa esiin joka toinen viikko! Vähemmästäkin vituttaa!!

Yliopistolla aika moni asia muka muuttui (ja sekin tietysti raivostutti) mutta tarkemmin ajateltuna ei ehkä sittenkään. Tietoliikenne toimii tasan yhtä huonosti kuin aina, samat kurssit järjestetään eri nimillä, samat tapahtumat järjestetään eri voimin eikä Unicafen satunnainen nyhtökaura vielä vallankumousta tee! Uudeksi rehtoriksikin vetäistiin paketista niin keskimittainen, keski-ikäinen, keskimääräisellä nimellä varustettu keskitietä kulkeva valkoinen mies, ettei sellaista löydy edes Liike Nytistä. (Anteeksi mistä?) Yliopistopolitiikastakaan ei voi väitellä, koska sitä ei käytännössä ole! Tässä kohtaa voisin lähteä johonkin häpemättömään nostalgisointiin jostain menneistä taisteluista, mutta niistäkin tulee lähinnä vihaiseksi!

Mutta toisaalta ainoa asia mikä on viime vuosina suututtanut enemmän kuin se, ettei mitään tapahdu, on se, että jotain tapahtuu! Viime vuosia ei muisteta historiankirjoissa mistään, paitsi ehkä Brexitistä ja Trumpista (tätäkin yhdistelmää on toistettu joka tuutista ihan kuin joku unohtaisi ne). Molemmat synnyttivät niin paljon vitutusenergiaa joka puolella että Alexander Stubb ja Li Andersson ovat varmaan pyörineet sen voimalla syömättä kohta kaksi vuotta! Kaikki keskustelua herättäneet tapahtumat Apollon kuulennon jälkeen ovat olleet pääasiassa negatiivisia ja vasta jälkikäteen on joku huomannut, että kyllä siellä hyviäkin asioita tapahtui välillä.

Joten ehkä kestän mieluummin tätä jatkuvaa hiljaista ärsytystä kuin sitä megavitutusta, joka syntyisi uudesta sodasta tai Venetsian uppoamisesta mereen. Rajansa vihaisen voolaisen ylimielisyydelläkin pitää olla, ehkä en vaadi Euron romahtamista ihan vaan siksi, että löytäisin hyvän gradunaiheen! Mutta vihaisuuttani tästä maailman yleisestä saamattomuudesta kannan ylpeydellä seuraavaan katastrofiin asti!