EMMA KOPONEN.

Useaan kertaan palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi on ollut pitkään työnsä kautta merkittävä äänitorvi tyttöjen ympärileikkaamisen vastaisessa kamppailussa Suomessa ja ulkomailla. Koutaniemen ja Solidaarisuus-järjestön Sanomatalossa 8.3.-22.3. järjestämä avoin valokuvanäyttely “Muutoksentekijät” esitteli Somalimaan ja Kenian yhteisöissä toimivia silpomisen vastustajia projektipäälliköistä kätilöihin ja nuorista miehistä vanhemman sukupolven naisiin. Koutaniemen työ on tärkeä muistutus siitä, että tyttöjen ympärileikkaus koskettaa myös Suomessa, ja esimerkiksi sen kieltävä lainsäädäntö on herättänyt keskustelua viime aikoina. Tällä kertaa Koutaniemi toi kiireisen työympäristön keskelle yhden maailman suurimmista ihmisoikeusongelmista.

Tyttöjen ympärileikkaus kätkee sisäänsä kysymyksiä vallasta, kulttuurista, perhe-elämästä ja kunniasta. Sitä kannattelevat pitkäikäiset ajatukset tyttöjen naimakelpoisuudesta sekä sukupuolielimien epäpuhtaudesta aina siihen asti, että ympärileikkaus on sosiaalinen normi. Silpomaton tyttö saattaisi olla häpeä perheelleen ja kummajainen yhteisössään. Näyttely oli myös omiaan muistuttamaan, ettei silpomisesta ole minkäänlaisia terveydellisiä etuja, kun sen haitat taas vahingoittavat ensin tyttöjen henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja sitten koko yhteiskuntaa. Sukupuolittuneet valtarakenteet ja sukupuolittunut väkivalta sekä niitä vahvistavat uskomukset ovat niin silpomisen syitä kuin seurauksiakin. Jos niiden kierrettä ei saada katkeamaan, on noidankehä valmis. Aivan kuten Koutaniemen ja Solidaarisuuden näyttely painotti, koulutus ja tiedon levittäminen ovat tärkeimpiä keinoja perinteen lopettamisessa.

Koutaniemen tavoin somalialaissyntyinen malli Waris Dirie on jo kahden vuosikymmenen ajan käyttänyt asemaansa taistellakseen julmaa tapaa vastaan. Dirie ympärileikattiin viiden vuoden ikäisenä ja vain 13-vuotiaana hän pakeni Somaliasta pakkoavioliiton alta Lontooseen. Myöhemmin alkaneen mallin uransa jälkeen, vuonna 1997, Dirie puhui ensi kertaa ympärileikatuksi tulemisesta aloittaen samalla toimintansa perinnettä vastaan YK:ssa. Nyt Dirie toimii alalla Desert Flower -säätiönsä kautta etenkin lasten oikeuksien nimissä, vaatien jokaiselle maailman lapselle suojelua silpomista vastaan esimerkiksi tiukan lainsäädännön ja turvapaikkapolitiikan voimin.

WHO:n mukaan maailmassa on yli 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista, ja edelleen yhden päivän aikana suoritetaan noin 8000 ympärileikkausta. Se tekee lähes kolme miljoonaa tapausta vuodessa. Vastaavat luvut tulevat todennäköisesti aiheuttamaan huolta vielä tulevaisuudessa, sillä silpominen on saanut jalansijaa esimerkiksi Indonesiassa huolimatta kansainvälisistä vastavoimista. Suorastaan sydäntä riipiviä lukuja vasten, Koutaniemen ja Solidaarisuuden näyttelyssä kävi kuitenkin ilmi tärkeitä edistysaskelia Somalimaassa ja Keniassa. Miehiä ja uskonnollisia johtajia on yhä enemmän mukana silpomisen vastaisessa työssä ja paikallisissa yhteisöissä järjestetään koulutuksia silpomisen haitoista asenteiden muuttamiseksi. Lisäksi Somalimaa antoi tämän vuoden alussa fatwan eli uskonnollisen ohjeen ympärileikkausta vastaan. Fatwa on herättänyt toiveita myös juridisesta linjauksesta maassa, jossa arviolta 90-98% tytöistä ja naisista on silvottuja.

Tyttölasten ympärileikkaus miellettiin pitkään perheen sisäiseksi asiaksi, kysymykseksi kunniallisuuden ja tyttärien kohtuullisen elintason takaamisesta. Globaali huomio on kuitenkin murjonut yksityisen ja julkisen rajaa antaen ennen kuulumattomiksi jääneille äänille tilaisuuden muuttaa hiljenemisen kulttuuria. Myös Koutaniemi ja Dirie ovat tekemässä tilaa niille. On ennen kaikkea toivottavaa, että juuri nuo äänet kantavat maailman jokaiseen kolkkaan, ja että ne eivät ikinä hiljene.

Alkukesän kirjavinkki: Waris Dirie, Aavikon kukka, 1998