“Vapu ei lopu!” – Etnografinen tutkimus vapun ontologiasta

Unknown

JUSSI ALA-LAHTI & EETU KUKILA.

Johdanto

Tässä etnografisessa tutkimuksessa tarkastelemme empiirisesti vappu ei lopu -väitettä osallistuvan havainnoinnin menetelmin. Vedimme kauniina kevätpäivänä 10.4. ylioppilaslakit ja haalarit yllemme ja suuntasimme viettämään vappuaktiviteetteja keskustakampuksen läheisyyteen.

Pohjasimme käsityksemme vapun jatkuvuudesta vappuakateemikko Rydmanin teoriaan. Rydmanin mukaan vappu ei lopu, sillä koko elämä on työn ja ilon juhlaa. Valheellinen käsitys vapun loppumisesta onkin peräisin teekkareilta, jotka eivät vain osaa juhlia, vaan väsyvät ennenaikaisesti. (Eloranta 2016.)

Vappu ei siis katso aikaa, vaan se on aina olemassa. On vain ihmisistä itsestään kiinni, ovatko he aktiivi- vai passiivivappuilijoita. Kirjoittajat itse lukeutuvat ensimmäiseen kategoriaan. Tästä näkökulmasta selvitimme vapun ontologiaa, sen kytkeytymistä yhteiskunnan ala- ja ylärakenteisiin sekä ilmiöön liittyvää käsitteistöä. Toivommekin tulosten auttavan vappujuhlintaa sekä viitoittavan tietä myöhemmälle lisätutkimukselle aiheesta.

Etnografinen havainnointi

9:00 Eetu: Aloitan vappuseikkailuni Vantaalta. Vantaa ei tunnetusti ole yliopistokaupunki, joten haalaripukuisia keikailijoita ei ole totuttu näkemään katukuvassa yhtä usein kuin keskustakampuksen tienoilla. Lakki päähän ja haalarit ylle, joissa VOOn fuksi 2016 -merkissä komeileva Marx itsessään korostaa työväenjuhlan voimaa.

9:05 Jussi: Herään ja tuijotan lattialla lojuvia haalareita, ylioppilaslakkia ja serpentiinipaketteja epäileväisenä. Tänään uskoani vapun loppumattomuuteen tullaan koettelemaan ankarasti. Onko vappu todellakin vain juhlijasta kiinni? Puettuani haalarit ylle tunnelma muuttuu kuitenkin heti mieltä ylentävän vappuiseksi. Avaan kotioven odottavaisin mielin. Aktiivivappu on valmis toteutettavaksi.

9:45 Eetu: Askellan lähikauppaan etsimään simaa. Markkinatalous on onnekseni ymmärtänyt vapun luonteen, sillä jo hyvissä ajoin kauppojen hyllyille on lastattu montaa eri merkkistä simaa. Toki vieressä kököttävät glögipullot kielivät viime vuoden ylijäämätuotteista, mutta se ei kuluttajaa haittaa, kunhan vain joka juhlaan löytyy tarvittavat mielenkohottajat.

9:51 Jussi: Bussissa tunnelma on sekoitus tavanomaisen jäätävää arkea ja henkilökohtaista juhlahumuani. Kontrasti ei yllättäen kiinnitä liiaksi ihmisten huomiota.  Suomalainen hiljaisuuden ja rauhan antamisen traditio näyttäisi kaikeksi onneksi tarjoavan kulttuurisia resursseja aktiivivapun juhlintaan ajankohdasta riippumatta.

10:06 Keväinen Rautatientori on kaunis, ja tunnen kuinka lakkini lyyra säkenöi auringonsäteiden loisteessa. Suuntaan päättäväisesti luennolle levittämään vappuhumua.

10:16 Eetu: Junassa työmatkalaiset ovat koneen lailla oravanpyörän vietävissä, kunnes heidän silmiinsä pistävät harmaan arjen keskelle kirkkaanpunaiset haalarit. Haalareiden punainen heleys, joka joillekin kuvastaa aatteen väriä, saa matkalaiset epäuskoiseen hämmennykseen. Vappu. Nyt.

vappu3

11:08 Jussi: Ryhmätyö vapputamineissa sujuu varsin ongelmattomasti. Vertaiset kannunvalajat ympärilläni tosin suhtautuvat arkijuhlintaani vaihtelevasti. Mielipiteet jakautuvat myötämielisistä naurahduksista ja sympaattisista miksipä ei -asenteista aina passiivis-agressiiviseen hämmennykseen. Jälkimmäisten kannalta lienee helpotus, että säästymme yllättäen ryhmätyön esittelyltä salin edessä. Vapun henkeä on kuitenkin vaikea vastustaa, ja lopuksi epäileväisinkin voolainen toivottaa minulle hyvää vapun jatkoa.

 

13:15 Kuppalan pihalla alkaa yhteinen vapun viettomme skoolauksen ja serpentiinien muodossa. Pian sen jälkeen jatkamme matkaa Porthaniaan lounaalle. Fabianinkadulla tapaamme seniorikansalaisen, joka hengessä mukana toivottaa meille hyvää vappua.

13:28 Portsun Unicafessa kohtaamme epäuskoisia katseita ja kysymyksiä sekä vappupukeutumisestamme että vapun ajankohdasta. Niin henkilökunta kuin kanssavoolainenkaan eivät omaksu ajatusta vapusta, vaan vetoavat dogmaattisesti kalenterivapun ajankohdan olevan vasta 20 päivän päästä. Kuitenkin kassa osoittaa myötätuntoa juhlintaamme kohtaan ja neuvoo kääntymään kahvilan puoleen saadaksemme asiaankuuluvat vappumunkit.

13:52 Kokeilumme herättää lisää syviä tunteita, ja vapulle näyttäisi selkeästi löytyvän toistensa kanssa kilpailevia määritelmiä. Erityisesti ylioppilaslakit osoittautuvat vappujuhlijoille pyhäksi objektiksi, johon liitetään erinäisiä kieltoja. Esimerkiksi tutkimusmatkamme kuvaajan somepostaus lakki päässä vappua viettävästä voolaisesta herättää arvovaltaista tuohtumusta, kun VOOn viimevuotinen puheenjohtaja kirjoittaa kuvaajalle: ”LAKIN SAA LAITTAA PÄÄHÄN VASTA KUN MANTALLA ON LAKKI!! (eli 18:00 vappuaatona) satans.” Lisäksi puheenjohtaja emerita jatkaa: ”Vappu loppuu VOOn vujuihin ja siitä alkaa uusi vappu ja uuden vapun lakin saa laittaa päähän vasta Mantalla, paitsi jos olet teekkari, silloin lakki painetaan päähän vasta 00:00.” Toisaalta taas Median varapuheenjohtajalle haalaripukuinen vappuilija on kampuksella lähes itsestäänselvyys. ”Vapu ei lopu”, hän kuittaa ja jatkaa ateriaansa. Puheenjohtajan vappukoulukuntaan palataan johtopäätöksessä.

vappu4.jpg

14:20 Matkaamme Stockmannin Herkku-osastolle, sillä kuuluuhan tippaleipä autenttiseen vappukokemukseen. Henkilökunta yhtyy empaattisesti pettymykseemme, sillä valikoima täydentyy vappuherkkujen osalta vasta myöhempänä ajankohtana.

14:30 Fazer osoittautuu edistyksellisimmäksi vappuvalikoiman markkinoijaksi. “Olette kevään ensimmäiset vappuasiakkaat!”, tarjoilija kertoo ilahtuneena. Terminologian hallinnassa olisi parantamisen varaa, sillä gluteenittomat tippaleivät tulevat “vasta vapuksi”. Miten niin vapuksi?

15:00 Kuljemme Kauppatorin laidalla paistattelevan Havis Amandan luokse, jonka jalkojen juuressa ei vielä liian aikaisen ajankohdan vuoksi vesikään pulppua. Päätämme silti  toteuttaa turistien onneksi oman Mantan lakituksen, joka viimeistään oikeuttaisilakkiemme käytön ennen vuosittaista kalenterivappua.

Unknown1

15:15 Lakituksen jälkeen suuntaamme pakolliselle vappupiknikille. Tähän mennessä olemme toteuttaneet ortodoksista kaavaa sikäli tunnollisesti, että sallimme itsemme poiketa perinteistä leiritytymällä Esplanadin viheralueille. Asettelemme piknik-peitteen ja istuudumme nauttimaan tippaleipää sima palanpainikkeena.

15:30 Jokaiseen vapunviettoon kuuluu juhlinnan eskaloituminen, eikä tämäkään kerta ole poikkeuksellinen. Lopulta piknik-eväät ja hitusen liikaa käynyt sima ajavat toisen kenttätutkijan ottamaan tirsat suojassa ohikulkevalta hälinältä. Välikohtauksessa ei tosin ole kyse teekkareille ominaisesta juhlaväsymyksestä, vaan pienestä meditatiivisesta hetkestä ennen seuraavaan vappurientoon säntäämistä. Juhlinta ei pääty tähän, vaan se on jatkuva kalenterivappuun ja sen yli, sillä vappu on aina.

Johtopäätös

Ihmiset suhtautuivat vaihtelevasti nähdessään meidät vapunvietossa tähän aikaan vuodesta. Karkeasti havaintoaineisto voidaan jakaa kahteen ryhmään: sympaattisesti suhtautuneisiin vapuntoivottaja-neovappuilijoihin ja myötähäpeän hämmentämiin kyseenalaistaja-ortodoksivappuilijoihin. Kannunvalajien keskuudessa  vallinneesta asenteiden hajonnasta huolimatta kokeilumme osoitti myötämielisyyden dominoivan ihmisten yleistä vappukäsitystä. Vapputamineissa karkelointi Helsingin ytimessä sai osakseen paljon katseita, ilahduttaen selvästikin helsinkiläisiä. Toisaalta lähestyvä kalenterivappu oli puolellamme, ja aktiivivapun juhlinta muina ajankohtina vaatii lisätutkimusta. Esimerkiksi Rydmanilaisen vappukäsityksen mukaan juhlinta syksyllä onnistuu ystäväpiirin kesken kuohuviinin äärellä (Eloranta 2016). Vetäytyykö vappu siis julkisen alueelta yksityisen suojaan kalenterivapusta kaukaisina ajankohtina?

Tutkimuksemme vahvistaa Rydmanilaisen teesin, etteivät teekkarit yksinkertaisesti osaa. Kenttätyö osoitti, että vapun mielentila on toimeenpantavissa aktiivivapun muotoon ajankohdasta riippumatta. Vapun juhlinta olikin virkistävä ja mieltä ylentävä kokemus, joka oikein vietettynä tarjosi sanoinkuvaamatonta elinvoimaa. Vappu on totisesti työn ja elämän juhlaa, siis asennevalinta ja täten aina läsnä.

Eetu: Liian kokemattomasta vapunjuhlinnasta sain kiusakseni flunssan ja kuumeen. Sisäinen villapaita ei lämmittänyt tarpeeksi, kun hyisevä kevätviima piiskasi haalareiden pieluksia. Onneksi tämäkin olotila on kumoutuva vapun katharsista seuraten, sillä kalenterivappuun mennessä ehdin tervehtymään. Ilon ja työn juhlimista voi jatkaa kotonakin, kunhan pitää oikean mielentilan ja muistaa siemailla simaa tietyin välein.

Unknown

Lähdeluettelo:

Ville Eloranta, 2016 Valtiotieteilijä kumoaa teekkarin väitteet ja vaatii HS:n artikkeliin oikaisua: ”Vappu ei lopu koskaan”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002899033.html

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s