Asekauppaa ja vastarintaa – Star Wars Episode VIII The Last Jedin valtio-opillinen analyysi

EETU KUKILA.

The Last Jedi on viimeisin tulokas uusimmasta Star Wars -saagasta jatkaen galaksin tasapainoilua geneerisen hyvän ja pahan välillä. Tähtien sodat eivät ikinä ole tapahtuneet pelkästään kaukaisessa galaksissa, vaan ne ovat heijastaneet yhteiskunnallisia tendenssejä kuvaamalla Episodeissa I, II ja III demokratian luhistumista poikkeuslakien kautta diktatuuriin ja Episodeissa IV, V ja VI diktatuurin kukistumista maanläheisempien vastarintatekniikkaa käyttävien kapinallisten toimesta. Ai niin, varoitus spoilereista!

Uusimman trilogian avauselokuvan The Force Awakensin ohjaaja J. J. Abrams lähtikin kehittämään tarinan vihollista historiallisen analogian kautta, tuumaillen mitä natseille olisikaan käynyt, jos he olisivat Etelä-Amerikkaan paettuaan alkaneet kokoamaan joukkoja uutta valtakuntaa varten. Tästä ajatuksesta syntyi The Force Awakensissa ja The Last Jedissa pahaa edustava Ensimmäinen ritarikunta.

Tällä kertaa Star Wars tuo näyttämölle galaktisen sodan todelliset voittajat. Tarinan sankarit Finn ja Rose päätyvät kullasta kimaltelevalle planeetalle, jota asuttaa sodan avulla rikastunut, kummankin osapuolen kanssa kauppaa käyvä asekauppiaiden eliitti. Sankarit oppivat galaksin todellisen luonteen viimeistään silloin, kun heitä auttamaan lähtenyt asekauppias ilmiantaa kaksikon Ensimmäiselle ritarikunnalle suurempaa palkkiota vastaan. Diileri toteaa kyynisesti elämänfilosofiansa ”It’s just business”.  Sodan ensimmäinen uhri on naiivius.spaceship-2785409_1920

The Last Jedi tarjoaa valtakamppailua niin galaksin ylivallasta kuin oman organisaationsa hierarkiasta. Kummankin osapuolen sisäiset jännitteet kasvavat ja elokuvassa nähdään sääntöjen vastaisia toimia, joissa tarkoitus pyhittää keinot.

”Galaksi tarvitsee despoottia”

Johtajan äkillinen poismeno ja valtatyhjiön ilmaantuminen aiheuttaa Vastarinnassa ja Ensimmäisessä ritarikunnassa kamppailun vallasta. Vahvan, järjestystä ylläpitäneen auktoriteetin katoaminen johtaa sekä diktatuurisesti johdetun sotilasvallan että demokratiaa puolustavan altavastaajan sisäisiin kiistoihin vallasta ja toimintatavoista. Tässä olisi hyvä tilaisuus diplomatialle avoimen konfliktin rauhoittamiseksi, mutta galaksi tarvitsee despoottia. Despotismi näyttäytyy joko kenraalina toimivana entisenä monarkkina tai ylivaltiaana tunnettuna tyrannina. Vastarinnan riveissä ajaudutaan kapinaan, kun taas Ensimmäisen ritarikunnan johtajaksi kapuaa tyrannin uskottu oppilas.

Ensimmäisen ritarikunnan sotilaat ovat suurta kasvotonta massaa identtisine asuineen, mielessään vain yksi tehtävä: Ritarikunnan palveleminen. Sotilailla ei ole edes nimiä, vaan heitä puhutellaan kirjain- ja numerosarjoilla. Ehdotonta järjestelmälle alistumista kuvaa kapteeni Phasman huudahdus ”olet vika järjestelmässä”, joka on tarkoitettu kapinallisiin liittyneelle entiselle Stormtrooperille Finnille. Ensimmäisessä ritarikunnassa on luettu Orwellia Ison veljen näkökulmasta: keino kontrollin palauttamiseen on häiriön eliminoiminen.

Elokuvassa tarjotaan kaksi vaihtoehtoa sortavalle järjestelmälle. Ensimmäinen keino on vastavoima, joka konkreettisimmin ilmenee Vastarinnan avoimena väkivaltana sotilasvaltaa kohtaan. Vastarinnan tarkoitus on palauttaa demokratia, vaikka aseellisesti. Toista elämänoppia edustaa asekauppias, jolle paras tapa toimia on elää vapaana ja liittoutumattomana. Vapaus merkitsee hänelle bisneksen tekemistä välittämättä mitä kaupan toinen osapuoli edustaa. Liittoutumattomuuteen vetoaminen on pelastus pinteestä toisen osapuolen muodostuessa sodan voittajaksi.

Star Wars The Last Jedin voi nähdä pelkkänä toimintapläjäyksenä scifikuorrutteella. Tarkemmalla tarkastelulla se paljastaa laajempia näkemyksiä maailmasta, ihmisistä ja aatteista. Onhan Star Warsilla ollut myös merkitystä todellisen elämän politiikkaan, sillä Reaganin avaruuteen sijoitettavan ohjuspuolustushankkeen mediassa saama nimi oli mikäpä muukaan kuin Star Wars.

KUVA: Pixabay

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s