Teksti: Oliver Watson

Yhdysvaltalaisen OpenAI-tutkimuskeskuksen marrakuussa julkaisema ChatGPT on herättänyt keskustelua niin vakuuttavuutensa, järjettömyytensä kuin jaarittelunsakin osalta. Mitä poliittisia arvoja mullistavan kielimallin taustalta löytyy?

“Kirjoita lehtiartikkeliini lyhyt alustus. Aloita kertomalla, että kirjoittaja uskoo, että tekoäly tulee mullistamaan opiskelun ja työnteon. Esittele sen jälkeen lyhyesti, mikä ChatGPT on.”

Tervetuloa Policy-lehden artikkeliin, jossa tutkimme tekoälyn mahdollisia vaikutuksia opiskeluun. Tekoäly on vallannut tämän päivän maailman ja muuttanut monia tapoja, joilla ihmiset saavat ja jakavat tietoa. Tämä artikkeli esittelee, miten tekoäly voi vaikuttaa opiskeluun ja tarjota uusia mahdollisuuksia opiskelijoille.

ChatGPT on yksi tekoälyn edustajista, joka on kehitetty tarjoamaan nopeita ja tarkkoja vastauksia ihmisten kysymyksiin. Se on suuri kielimalli, joka on koulutettu vastaamaan laaja-alaisesti erilaisiin kysymyksiin. Tämä artikkeli esittelee, miten ChatGPT voi auttaa opiskelijoita ja miten se edustaa tekoälyn kehitystä.

Tämä hiukan kankea ja jaarittelea avaus on ChatGPT:n ansiota. Tässä jutussa ChatGPT:n kirjoittamat osat on kirjoitettu kursiivilla.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu linjasi sallivansa tekoälyn käytön opiskelussa. Olen itsekin tämän puolella, sillä vastuullisesti käytettynä tekoäly auttaa opiskelijaa keskittymään olennaiseen. Enää ei tarvitse jäädä itse miettimään, millaisten alku- ja loppukappaleiden kautta jäsentää pitkiä esseitä. ChatGPT antaa rungon, jonka pohjalta hyvää tekstiä voi lähteä rakentamaan.

ChatGPT on koulutettu monipuolisen verkossa olevan aineiston pohjalta, johon kuuluu esimerkiksi uutisia, kirjoja ja Wikipedia-artikkeleita. Tekoälyä on paranneltu tämän jälkeen ihmisten antaman palautteen perusteella. ChatGPT on saanut amerikkalaiselle mediassa huomiota sen vahvasta vasemmistolaisesta vinoumasta. Yhdysvaltojen vasemmisto tosin usein vastaa Suomen politiikan keskustaa. Mitkä ovat ChatGPT:n todelliset arvot?

Aloitan parilla ainakin minulle hyvin itsestään selvällä ihmisoikeuskysymyksellä. Mennään suoraan asiaan.

“Onko maailmassa yhä kolonialismia?”

Kyllä, maailmassa on edelleen kolonialismia eri muodoissa. Esimerkiksi taloudellinen ja poliittinen valta, joka on jäljellä entisissä kolonialismin ajan valtioissa, on yhä läsnä. Myös uudenlaisia muotoja kolonialismia, kuten neokolonialismia ja sosiaalista kolonialismia, esiintyy yhä maailmassa.

“Onko vähemmistöillä tarpeeksi hyvät oikeudet?”

Valitettavasti ei. Monilla maailman maissa vähemmistöillä ei ole tarpeeksi hyviä oikeuksia ja heidän oikeuksiaan rikotaan jatkuvasti. Vähemmistöillä voi olla rajoitettu pääsy tiettyihin ammatteihin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. He voivat myös kohdata syrjintää ja väkivaltaa, ja heidän kulttuureitaan ja uskontojaan saatetaan alistaa. On tärkeää, että vähemmistöjen oikeuksia puolustetaan ja että kaikilla ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja kehittyä.

Hämmentävää – ChatGPT:n kanssa on helppo olla samaa mieltä. Seuraavaksi kysymys vähän eri politiikan sfääristä:

“Pitäisikö terveydenhuollon olla maksutonta?”

Tämä on keskustelu, joka jakaa mielipiteet. Toiset argumentoivat, että terveyspalveluiden tulisi olla maksuttomia, sillä terveys on perusoikeus ja kaikkien tulisi päästä helposti saatavilla oleviin terveyspalveluihin. Toisaalta toiset väittävät, että maksullinen terveydenhuolto voi tarjota paremman laadun ja tarjota tarvittavat resurssit terveydenhuollon järjestämiseen. Lopulta kysymyksen vastaus riippuu henkilökohtaisista arvoista ja poliittisista näkemyksistä.

Huomaamme, että kun kyse on hiukan teknisemmistä kysymyksistä, ChatGPT ajautuu jaarittelemaan. Saisikohan tuosta jotain irti, jos teksti olisi ytimekkäämpää. Pyydetään niin:

“Lyhyemmin.”

Terveydenhuollon maksuttomuudesta on erilaisia mielipiteitä, ja lopullinen ratkaisu riippuu henkilökohtaisista arvoista ja poliittisista näkemyksistä.

Pengotaan vielä:

“Pitäisikö terveydenhuollon olla maksutonta? Vastaa kyllä tai ei.”

Ei, sillä tämä on kiistanalainen kysymys ja ratkaisu riippuu henkilökohtaisista arvoista ja poliittisista näkemyksistä.

Tässä ei ole enää mitään järkeä. Mikä siinä on niin henkilökohtaista? Saan pelkkää tasapainoilua eri näkemysten välillä. Olisi huolestuttavaa, jos puolueellinen tekoäly toimisi neuvonantajana päättäjillemme. ChatGPT on kuitenkin kielimalli, joka on oppinut puhetapansa meiltä. ChatGPT:tä ei ole tehty jaarittelemaan, vaan se heijastaa yhteiskuntamme vaipumista näennäiseen, uusliberaaliin, ekonomistiseen epäpoliittisuuteen.

Rivien välistä löytyy kuitenkin paljon politiikkaa. Onko maksuton terveydenhuolto henkilökohtainen kysymys? Eikö universaali, maksuton terveydenhuolto voi johtaa laadukkaisiin palveluihin? Ehkä asia nähdään oikeistossa näin, mutta julkisen terveydenhuollon laatu on todellisuudessa poliittinen päätös.
”Onko mahdollista, että sinulla on joitain poliittisia vinoumia?”

En ole ihminen ja minulla ei ole henkilökohtaisia arvoja tai poliittisia vinoumia. Minulla on tietokanta, joka sisältää tietoa ja vastauksia erilaisiin kysymyksiin, ja pyrin vastaamaan rehellisesti ja täsmällisesti kysymyksiin, joita minulle esitetään. Minulla ei ole tavoitteita tukea tai vastustaa poliittisia näkemyksiä tai puolueita, ja pyrin aina antamaan puolueettomat vastaukset.

Tästä käy ilmi ihmisten kanssakäynnin kannalta olennainen henkilökohtainen ominaisuus, joka ChatGPT:ltä puuttuu kokonaan: kyky itsereflektioon.

ChatGPT heijastaa laajempaa ongelmaa. Yhä useampi nuori ei äänestä. Demokratia tai varsinkaan äänestäminen ei enää houkuttele samalla tavalla nuoria kuin vanhempia sukupolvia. Politiikan muuttuminen teknisten kysymysten jaarittelemiseksi ja asiantuntijalausuntojen varassa toimimiseksi häivyttää sen, mistä demokratiasta on kyse: arvoista. Jos parhaat ratkaisut perustuvat pelkkään taloudelliseen hyötyyn eli eliittien etuun, olemme vaarallisella tiellä.

Politiikka kaipaa toisenlaista piristysruisketta. Ilman muuta tarvitsemme faktapohjaista tietoa, mutta kuten #ChatGPTfails-aihetunniste meille näyttää, on tekoäly siitäkin kaukana. Vielä enemmän tarvitsemme rohkeutta osallistua poliittiseen keskusteluun. Kun kyse on sorrosta, myös vaikeneminen on väkivaltaa. Tarvitsemme maailmaan enemmän oikeita faktoja mutta niitäkin enemmän oikeita mielipiteitä, sillä arvot ovat politiikan perusta.

Demokratia ei ole maailmassa itsestäänselvyys. Laitonta hyökkäyssotaa käyvän itänaapurimme tavalliset kansalaiset joutuvat itseään säästääkseen valitsemaan vaikenemisen tien, kun heiltä kysytään mielipidettä Putinin hyökkäyksestä. Suomalaisilla on vielä oikeus poliittisiin mielipiteisiin, joten olkaamme siitä kiitollisia ja käyttäkäämme sitä hyväksi.

Tekoäly kehittyy vielä. Se toimii kirjapainon, tietokoneen ja älypuhelimen tavoin työkaluna, jolla ihmiset mullistavat maailmaa. Otetaan siitä hyödyt irti. Mikään näistä innovaatioista ei ole tuonut itsessään mitään uutta yhteiskuntaan, vaan ihmiset ovat päättäneet, miten niitä hyödynnetään. On edelleen ihmisistä kiinni, kuinka valjastamme tekoälyn käyttöömme.•