Teksti & kuvitus: Johannes Vanhanen

Politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa aloittaa vuosittain 70 opiskelijaa, maisteritasolla ymmärtääkseni joitain kymmeniä. Politiikkaa ja viestintää opiskelee siis samanaikaisesti noin 500 opiskelijaa. Polvin kolme ainejärjestöä peilaavat jotenkuten kolmea pääainevaihtoehtoa, mutta todellisuudessa kaikki järjestöt ovat avoimia kaikille polvilaisille, mitä pidän järkevänä ratkaisuna. Tästä huolimatta harva polvilainen hallitusten ulkopuolella kokee olevansa voolainen, medialainen tai valtalainen. Vahva ja yhtenäinen polvilainen identiteetti puuttuu, eikä sellaista voi syntyä nykymallilla. Järjestöillä on omat visuaaliset ilmeet ja viestintätyylit, mikä vahvistaa pirstaloitumista. Opiskelija-aktiiviksi ryhtyvä saa valita monesta hyvästä vaihtoehdosta, mutta valitsee samalla oman kuppikuntansa. In-groupeja ja out-groupeja syntyy väistämättä, mutta isoin outgroup muodostuu mielestäni rivijäsenistä.

Vertailen Polvia ja kauppista usein keskenään. Kauppiksessa aloittaa noin 1000 opiskelijaa vuosittain ja opiskelijat jakautuvat pääaineisiin kuten polvissakin. Jos KY = tiedekunta, niin pääaine = tutkinto-ohjelma. Jokaisella pääaineella on yksi ainejärjestö, ja KY edustaa kaikkia kauppislaisia. Kauppiksessa yksi pääaine vastaa kuitenkin kokoluokaltaan (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) koko politiikan ja viestinnän opintosuuntaa. Näiden järjestöjen toiminta on kuitenkin suppeampaa kuin meidän kolmen ainejärjestömme yhteenlaskettuna, joten otetaan vertailukohdaksi koko KY.

KY:n hallituksen alaisuudessa toimii useita valiokuntia, joiden tehtäviä ovat mm. yrityssuhteiden ylläpito, opintoasiat, opiskelijakulttuurin vaaliminen, sekä hyvinvointivaliokunta. Lisäksi KY:ltä löytyy maisteri- ja tutortoimikunnat. Polvin jokaisessa ainejärjestöissä on mm. työelämävastaava, tapahtumavastaava, viestintävastaava ja urheiluvastaava. Yksilöt vastaavat siis samoista osa-alueista kuin KY:n valiokunnat. Jos kaikki kolme Polvin järjestöä yhdistettäisiin, meiltä löytyisi jo tärkeisiin tehtäviin 3–4 hengen tiimejä, jotka voisivat valiokuntien tavoin toimittaa heille annettuja tehtäviä. Yhdistämistä ei realistisesti voisi toteuttaa suoraan lennosta, mutta pointti on kuitenkin se, että järjestössä toimivien ihmisten määrää ei tarvitsisi (merkittävästi) vähentää yhden järjestön mallissa. Osallistumismahdollisuudet ja työelämän kannalta hyödyllisen järjestökokemuksen ansaitseminen olisi siis yhä monille mahdollista.

Kannustan myös tarkastelemaan asetelmaa fuksin näkökulmasta: meillä on yksi opintosuunta mutta kolme ainejärjestöä, jotka eivät nimistään huolimatta edusta pääaineita. Kaikki polvilaiset ovat jokaisen järjestön jäseniä, mutta yhtä yhteistä järjestöä ei ole.  Kaikki kolme ainejärjestöä pitävät vuorotellen vuosijuhlia, mutta Polvin vuosijuhlia ei ole. Vai ovatko kaikki vujut Polvin vujuja? Kaikki järjestöt pyrkivät kai toteuttamaan edunvalvontaa, mutta kenen puoleen pitäisi sitten kääntyä kysymysten kanssa?

Valiokuntamalli selkeyttäisi myös tutortoimintaan liittyviä haasteita. Tutorit työskentelevät omana toimikuntana, mutta tutoreiden rahat tulevat ainejärjestöiltä. Tutortoiminnan aikana rahoja pidetään Valta ry:n tileillä. Kokouksien perusteella ylijäämärahalle ei ole selkeää käyttökohdetta. Kuuluuko se tutoreille, Vallalle vai kaikille ainejärjestöille? Järjestely lisää kirjanpitoon ja budjetointiin liittyviä haasteita tarjoamatta konkreettisia hyötyjä.

Reiluuden nimissä totean, että näen kolmen ainejärjestön mallissa monia etuja: useampi opiskelija pääsee mukaan toimintaan mielekkäässä roolissa ja ainejärjestötoiminta kuormittaa vähemmän, kun kolme ydinryhmää järjestävät tapahtumia yhden sijaan (nämä hyödyt voitaisiin kuitenkin saavuttaa myös valiokuntamallilla). Toiminnan jatkuvuus säilyy paremmin tiedekunnassa tapahtuvien muutoksien lomassa, ja tervehenkinen kilpailu järjestöjen välillä voi parantaa tapahtumien laatua. Jäsenten näkökulmasta konkreettisin hyöty on kuitenkin se, että HYY:n linjausten takia kolmella ainejärjestöllään polvilaiset saavat kolminkertaisen määrän järjestötukia ja Alina-vuoroja verrattuna esimerkiksi samankokoiseen KTTO:hon. On mielestäni hyvä tiedostaa, että me polvilaiset hyödymme näiden etujen kohdalla muiden kustannuksella. Järjestötukia ollaan tosin leikkaamassa ensi vuonna, ja tapahtumat pyritään jo nyt rahoittamaan lipputuloilla, joten tukien merkitys ei kenties ole niin suuri.

Kysyn siis teiltä, arvon lukijat, onko kolmen järjestön mallille riittävän hyviä perusteluja? Toki näin on pitkään toimittu, jako voi vähentää kuormitusta ja malli tarjoaa hallitustyöstä kiinnostuneille enemmän mahdollisuuksia nimekkäisiin pesteihin, mutta voidaanko yhteisölle tärkeimmät hyödyt saavuttaa selkeämmällä organisaatiomallilla? Yhtenäinen identiteetti, vaikutusvaltaisempi järjestö ja selkeämpi viestintä toisivat konkreettisia hyötyjä jäsenille, emmekä menettäisi sitä hyvää, jota meillä jo on.

Ainejärjestötoiminnan aktiivit ansaitsevat valtavasti kiitosta. Fuksikasvatus on korkealaatuista, ja kaikille avoimet tapahtumat ovat monipuolisia ja usein sopuhintaisia. Kannustan kuitenkin kaikkia polvilaisia pohtimaan sitä, palveleeko nykymalli ensisijaisesti opiskelijajäseniä vai aktiiveja.