teksti ja grafiikka: Olivia Havinen

Polvin vasemmistolainen maine ei varmaan ole mennyt keneltäkään ohitse. Kyselytutkimuksen perusteella polvilaiset pääsevät nyt arvokartalle. Pitääkö polvin vasemmistolaisuus paikkansa, ja onko politiikan opiskelijoiden puoluekannoilla ylipäänsä merkitystä? 

Jo ennen orientaatioviikon alkua olin ehtinyt muodostaa käsityksen Politiikan ja viestinnän opintosuunnasta eli “polvista” vahvasti vasemmistolaisena tai ainakin punavihreänä. Ensimmäisten tapahtumien, luentojen ja viikkojen aikana törmäsin kuitenkin ilahduttavasti useisiin eri tavoin ajatteleviin ja eri puolueita äänestäviin ihmisiin. Vaikka käsitykseni polvista vasemmistolaisena ei muuttunutkaan, tuli selväksi, että totuus polvilaisten poliittisista mielipiteistä on pintaa moninaisempi. Päätin siis lähteä selvittämään polvilaisten arvoja ja puoluekantoja empiirisesti kyselytutkimuksen muodossa. 

Anonyymi kysely julkaistiin Policyn Instagramissa ja siihen vastasi 81 kandi- ja maisterivaiheen opiskelijaa. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kysely ei tietenkään kerro koko totuutta, mutta pyrkii tarjoamaan kurkistuksen Politiikan ja viestinnän opiskelijoiden todellisiin poliittisiin kantoihin. 

Polvilaiset arvokartalla

Helsingin sanomia, Yleä ja muita isoja vaalikoneen toteuttajia matkien sijoitin polvilaiset arvokartalle heidän vastaustensa perusteella. Vaalikonekysymyksiin vastaamisen sijaan Politiikan ja viestinnän opiskelijat arvioivat sijaintinsa akseleilla itse seuraavasti:  

x- akseli: Yhdysvaltalaisittain oikealla (3) – sydän oikealla (2) – oikealle kallellaan (1) – keskellä (0) – vasemmalle kallellaan (-1) – vakaasti vasemmalla (-2) – kommunisti (-3)  

y-akseli: vanhoillinen (3) – konservatiivi (2) – varovasti konservatiivi (1) – ei kumpikaan (0) – varovasti liberaali (-1) – liberaali (-2) – vahvasti liberaali (3)  

Kyselyn pohjalta luotu arvokartta polvilaisten sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto- ja konservatiivi-liberaali-akseleille.

Arvokartalla suurin osa polvilaisista sijoittuu vasemmisto-liberaaliin kulmaan, josta niin sanotut punavihreät puolueet eli vasemmistoliitto, SDP ja vihreät löytyvät. Merkittävä osa vastaajista laskeutuu kuitenkin myös oikeisto-liberaalille alueelle, jolta ei Suomessa löydy yhtään eduskuntapuoluetta.  

Vasemmisto-oikeisto akseli ja puoluevalinnat 

Seuraavan pylväsdiagrammin avulla voidaan tarkastella lähemmin, miten polvilaiset sijoittuvat vasemmisto–oikeisto-akselilla.

Vastaajia löytyy lähes koko akselilta, mutta vasemmistolaiseksi itsensä määritteleviä on selkeästi eniten.  

Polvi on siis näiden vastausten perusteella melko vasemmistolainen, mutta mitkä ovat polvilaisten puoluevalinnat? 

Punavihreät puolueet eli vasemmistoliitto, SDP ja vihreät saavat polvilaisilta selkeän enemmistön, sillä vastaajista yhteensä 74% äänesti heitä viime eduskuntavaaleissa. Keskusta-oikeiston eli kokoomuksen ja RKP:n äänestäjiä vastaajista on yhteensä neljäsosa eli 25%.  

Kenties yllättävää kyselyn tuloksista on huomata, että vasemmistoliittoa ja kokoomusta äänesti lähes yhtä moni vastaaja. Vasemmistoliitto sai 19 ääntä ja kokoomus 16. Vähemmän yllättävästi polvilaisten suosituimmat puolueet ovat kaupunkipuolueet keskustan kannatuksen loistaessa poissaolollaan. Lisäksi koko maan tuloksista poiketen vihreät on selkeästi polvilaisten suosituin puolue, vaikka viime eduskuntavaaleissa SDP:n taktinen äänestäminen vei vihreiltä ääniä.

Kyselyssä oli myös vapaavalintainen kysymys: ”Kuulutko johonkin puolueeseen, mihin?” Tämä kohta sai yhteensä 36 vastausta, joista 19 vastasi kuuluvansa puolueeseen ja 17 ei. 

Polvilaiset yleensä eivät vastausten valossa kuulu kovin aktiivisesti puolueisiin, mutta polvilaiset kokoomuslaiset kuuluvat. Tämä ympyrädiagrammi poikkeaa merkittävästi eduskuntavaalien äänijakaumaa kuvaavasta diagrammista: kokoomukseen kuuluvat vastaajat muodostavat lähes puolet kaikista puolueaktiiveista. Valmistuuko täältä siis tulevia poliitikkoja eniten kokoomuksen riveihin, vaikka muuten vasemmistolaisesti ajattelevat muodostavat enemmistön?

Edellä esitellyt vastaukset mukailevat vahvasti myös vastaajien omia havaintoja polvilaisten arvoista ja puoluekannoista. Suurin osa vastaajista mieltää polvin hyvin vasemmistolaiseksi. Jotkut vastaajista arvioivat polvissa opiskelun tehneen heistä vasemmistolaisempia kuin aikaisemmin. Toiset taas arvioivat polvin olevan enemmän oikealla verrattuna Valtsikan alla oleviin Yhteiskunnallisen muutoksen tai Sosiaalitieteiden koulutusohjelmiin. Useat havainnoivat, että vasemmisto on äänekkäästi edustettuna. Maltillisesti vasemmalla tai oikealla olevat – eli akselin keskelle sijoittuvat – muodostavat havaintojen perusteella kuitenkin suuren mutta hiljaisen joukon.

Vastauksissa nostetaan esiin, että polvista löytyy ”vihervasemmistolaisuuden” lisäksi myös ”voimakas kokoomusvähemmistö” tai ”vahva marginaaliryhmä kokoomuslaisia”, mitä myös tilastot tukevat. Voiko polvin liberaalioikeisto olla yleisiä havaintoja suurempi? Vastausten perusteella oikealle kallistuvat ja kokoomuslaiset ovat varovaisia mielipiteidensä ilmaisun kanssa ”vasemmistohegemonian” takia. Esiin nousevat kokemukset oikeistolaisuuden paheksunnasta ja halveksunnasta valtsikassa, minkä takia vasemmisto-oletuksesta poikkeaminen koetaan vaikeaksi ja raskaaksi. 

Liberaalius 

Yhteisiä arvoja polvilaiset voivat kiistojen keskellä onneksi etsiä toiselta akselilta, sillä polvilaiset ovat odotetusti hyvin liberaalia kansaa.

Avoimista vastauksista nousee esiin suvaitsevaisuus, avarakatseisuus sekä liberaali ja kaupunkilainen poliittinen ilmapiiri. Liberaalius koetaan yhdistävänä voimana: vasemmisto-oikeisto hajonnasta huolimatta useimmat ovat samaa mieltä esimerkiksi ilmastoasioista ja ihmisoikeuksista.

 

Onko politiikan opiskelijoiden puoluekannoilla merkitystä? 

Omien ideologioiden ja poliittisten mielipiteiden sekoittumista opintoihin on mahdoton välttää, sillä opinnot sisältävät olennaisella tavalla keskustelua ajankohtaisista poliittisista aiheista. Professorit pyytävät luennoilla jakamaan mielipiteitä ja kehottavat keskustelemaan luennon herättämistä ajatuksista. Jos journalismissakin objektiivisuus on vain myytti, täytyy sen saavuttaminen olla opiskelijoille mahdotonta.

”Eriävät maailmankuvat voivat parhaimmillaan avartaa ja kehittää omaa maailmankuvaa tai antaa lisää argumentteja omien näkemysten tueksi.”

Kuplautumisen ehkäisemiseksi avoin ilmapiiri on välttämättömyys. Ymmärrys poliittisista ilmiöistä jää yksipuoliseksi ilman eri näkökulmia. Emme kuitenkaan vielä ole vaalitenteissä, joissa pitäisi todistaa oman puolueen paremmuus, tai hallitusneuvotteluissa, joissa omista kannoista pitäisi periksiantamattomasti pitää kiinni. Toisten eriävät maailmankuvat voivat parhaimmillaan avartaa ja kehittää omaa maailmankuvaa tai ainakin antaa lisää argumentteja omien näkemysten tueksi. 

Etenkin politiikan opiskelijoiden luulisi hyötyvän siitä, että keskusteluissa annetaan tilaa erilaisille arvoille ja poliittisille näkemyksille.  

Kirjoittaja on fuksi, jonka käsitys polvista on vasta muodostumassa.