Teksti: Oliver Watson

Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Nyt kun ne ovat ohi, voimme käpertyä syvään horrokseen, kunnes Suomen kaikkein suosituimmat vaalit eli presidentinvaalit herättävät meidät siitä keväällä 2024. Toisaalta voimme miettiä, millaisilla digitaalisilla ratkaisuilla saamme äänestysaktiivisuuden nousemaan ensi vaaleissa.

On helpotus, että äänestysaktiivisuus pysyi likimain samana kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ikäluokkakohtaisia tietoja äänestysaktiivisuudesta odotellaan vielä, mutta on varmaa, että nuorten äänestysaktiivisuutta on pitänyt yllä tiettyjen ehdokkaiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Toivottavasti ensi kerralla useampi puolue hallitsee sosiaalisen median salat, ja äänestysaktiivisuus nousee nuorten keskuudessa.

Vaalikone on ilmeisen suosittu tapa valita ehdokas. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 49 prosenttia äänestäjistä käytti vaalikonetta. Vaalikoneen suosio on kaikkein suurinta 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Heistä vaalikonetta käytti miltei 70 prosenttia. Minäkin äänestin juuri sitä ehdokasta, jota Ylen vaalikone minulle tarjosi.

Vaalikoneita voidaan kritisoida niiden tavasta typistää ehdokas lyhyisiin vaalikonevastauksiin. Vaalikoneet saattavat kuitenkin lisätä äänestysaktiivisuutta niiden keskuudessa, jotka eivät seuraa politiikkaa tai jotka eivät tunne tiettyjä ehdokkaita. Vaalikone auttaa etenkin niitä, joihin vaalit eivät vetoa tunteiden tasolla. Politiikka ei koostu pelkistä asiakysymyksistä, mutta jos äänestäjää ei muu kiinnosta, vaalikone on toimiva ratkaisu.

Suomalaiset vaalikoneet vastaavat Suomen poliittisen järjestelmän tarpeisiin. Suoran vaalitavan maissa, kuten Isossa-Britanniassa, vaalipiirejä on satoja ja ehdokkaita kussakin vain muutama. Kaksipuoluejärjestelmässä äänestäjän on helppo erottaa itselle oikea ja väärä vaihtoehto toisistaan.

Vaalikoneet ovat tämän takia suosittuja maissa, joissa on suhteellinen vaalitapa ja monta puoluetta. Ulkomailla on vaalikoneiden lisäksi muunlaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka helpottavat ehdokkaan valitsemista. Mistä ulkomaisista digitaalisista ratkaisuista voisimme ottaa mallia äänestämisen helpottamiseksi myös Suomessa?

Iso-Britannia: TheyWorkForYou.com

”Sinun ei pitäisi olla ekspertti pystyäksesi ymmärtämään, mitä parlamentissa tapahtuu. Kansanedustajasi edustaa sinua, mutta mitä hän tarkalleen tekee sinun valtuutuksellasi?”
Näin TheyWorkForYou esittelee itsensä. Kyseessä on digitaalisia demokratiatyökaluja tuottavan mySociety-järjestön verkkopalvelu, joka kokoaa kaikkien parlamentin alahuoneen ja ylähuoneen jäsenten tiedot selkeille verkkosivuille. Palveluun on koottu ehdokkaiden äänestystiedot, puheet parlamentissa, julkiset esiintymiset, ansioluettelot, kiinnostuksen kohteet ja rahoittajat. Palvelu auttaa kansalaista syventymään oman edustajansa toimintaan. Sen avulla pystyy esimerkiksi tarkastelemaan, miten oma edustaja poikkeaa muista puoleensa edustajista.

TheyWorkForYou tarttuu vaaleja kohtaan koettuun luottamuksen puutteeseen ja kyynisyyteen, jotka ovat monen syitä jättää äänestämättä. Suomessa ehdokas voi täyttää vaalikoneen millä tavalla tahansa, mutta mitään käytännöllistä tapaa seurata hänen toimintaansa ei ole. Eduskunnan täysistunnot, äänestystulokset ja vaalirahoitus ovat Suomessa julkista tietoa, joten vastaavan palvelun luominen on periaatteessa mahdollista.

Britanniassa äänestetään vaihtoehtojen vähyyden takia käytännössä enemmän puoluetta kuin ehdokasta, mutta ”oman” kansanedustajan merkitys on maan poliittisessa kulttuurissa paljon Suomea vahvempi. Suomessa, jossa ehdokasta äänestetään suoraan, voisi TheyWorkForYoun kaltaiselle ehdokkaita koskevalle palvelulle olla selvää kysyntää.

Kaikki TheyWorkForYoun kaltaisen palvelun vaatimat tiedot löytyvät Suomessakin internetistä, mutta kukaan ei ole koonnut niitä yksiin kansiin, vaan ne ovat ripoteltuina ympäri vaikeaselkoisia verkkosivuja, joita ei ole varsinaisesti suunniteltu helpottamaan ehdokkaan valitsemista. Eduskunnan tietopalvelulla ja vaalirahoitusvalvonta.fi:llä on pikemminkin luotaantyöntävän byrokraattinen olemus.

TheyWorkForYoussa näkee yhdellä silmäyksellä ehdokkaan ja tämän puolueen keskeiset mielipide-erot. Kuvankaappaukset TheyWorkForYoun verkkosivuilta.

Ranska: Élyze

Jos TikTok, Instagram ja Snapchat jätetään pois, on nuorten suosituin somesovellus varmaankin Tinder. Élyze-palvelun avulla kansalainen löytää sopivan presidenttiehdokkaan deittailusta tutulla tavalla. Ehdokkaiden mielipiteisiin voi myös tutustua tarkemmin kuten muissakin vaalikoneissa. Vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleissa sovellus ladattiin 100 000 kertaa.

”Loppupeleissä vaalikoneen ei tarvitse olla mullistava ollakseen hauska”

Sovelluksessa kansalainen ei selaile itse ehdokkaita vaan vastailee kysymyksiin liu’uttamalla vasemmalle ja oikealle. Tinderistä poiketen ehdokkaan kanssa ei voi myöskään avata keskustelua. Élyze ei toimintaperiaatteeltaan eroakaan muista vaalikoneista, mutta sen nokkela luonne ja miellyttävä ulkoasu houkuttelevat kokeilemaan. Loppupeleissä vaalikoneen ei tarvitse olla mullistava ollakseen hauska. Vaalikoneen äärimmäinen helpottaminen voi johtaa siihen, että sitä ei oteta vakavasti, mutta suhtaudun siihen avoimesti, jos vaihtoehtona on äänestämättä jättäminen.

Élyze yhdistää Tinderin koukuttavuuden politiikkaan ja sivistää käyttäjäänsä samalla. Kuvat: Google Play -kauppa.

Saksa: Wahl-O-Mat

Wahl-O-Mat (”vaalimaatti”) on Saksan versio suomalaisille tutusta vaalikoneesta. Sitä ylläpitää BPB, Bundeszentrale für politische Bildung, suomeksi Poliittisen kasvatuksen keskus, joka toimii Saksan sisäministeriön alaisuudessa. Vaalikone ei siis ole ainoastaan median tuote, vaan se on valtion suora pyrkimys kehittää demokratiaa Saksassa.

Suurin innovaatio Wahl-O-Matissa ei olekaan itse vaalikone vaan arvot, joiden perusteella sitä ylläpidetään. BPB markkinoi Wahl-O-Matia tehokkaasti äänestämisen suosion kasvattamiseksi. Vaalikoneen toimintaperiaatetta ja tekniikkaa kuvaillaan avoimesti ja selkokielisesti BPB:n verkkosivuilla, jotta kansalainen tietää, mihin hänen vaalikoneesta saamansa ehdokas perustuu.

BPB:n sivuilla on lukuisia artikkeleita, jotka kertovat eri puolueista ja Saksan poliittisesta järjestelmästä. Sivut kertovat muustakin kuin päivänpolitiikasta: on myös Saksan historiasta, maailmanpolitiikasta ja muista valtioista kertovia artikkeleita, joiden avulla Saksasta ja sen demokratiasta on koottu selkeä narratiivi yksiin kansiin. Näin kuka tahansa vähemmän politiikkaa tunteva kansalainen pystyy tutustumaan maansa asioihin ja tekemään valistuneen äänestämispäätöksen.

BPB:n sivuilla on runsas valikoima eri aiheita, joiden avulla vaaleihin, yhteiskuntaan ja maan historiaan liittyvää tietoa kohdennetaan eri kansalaisryhmille. Kuvankaappaus BPN:n verkkosivuilta.