Siirtolaisuuden puoli vuosisataa Ruotsissa – tulokkaat aloittavat duunareina

Teksti: Emilia Voltti Kuvat: Emilia Voltti ja José Poviña Joka neljäs ruotsalainen tai vähintään toinen hänen vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla. Merkittävällä osalla heistä on suomalainen tausta. Ruotsinsuomalaisten tarkkaa lukumäärää on vaikeaa arvioida, sillä heidän historiansa ulottuu useamman sukupolven taakse. Eri arvioiden mukaan suurimpaan pohjoismaiseen vähemmistöön kuuluu 200 000–700 000 ihmistä.   Nykyään Ruotsiin muutetaan laajemmassa mittakaavassa ja kauempaa kuin…

Kuka on viaton, jos kaikki ovat syyllisiä? – Ajatuksia Saariahon mestariteoksesta

Teksti: Aaro Forssell Kuvitus: Noora Pelkonen Selatessani oopperan ja baletin ohjelmistoa viime talvena, olin pudota tuolilta huomatessani Kaija Saariahon, Sofi Oksasen ja Aleksi Barrièren Innocencen tulevan syksyn ohjelmistossa. Onnekseni sain liput yhteen näytökseen ja pääsin viemään parhaan ystäväni ensimmäistä kertaa oopperaan. Kantaesityksensä Aix-en-Provencen oopperafestivaaleilla kesällä 2021 saanutta Innocencea on kuvattu aikamme mestariteokseksi. Koulusurman ympärille sijoittuva…

Lisää ilmastoa politiikkaan

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Julkisessa keskustelussa korostuvat tällä hetkellä hallituksen riitelyn ohella turvallisuus- ja talouspolitiikka. Ilmastokriisille on jäänyt mediassa aiempaa vähemmän tilaa. Teksti: Jyri Huttunen Kuvitus: Tuuli Pänkäläinen Ilmastokriisi oli keskeinen teema eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Vaalien jälkeen hallitusohjelmassa sitouduttiin siihen, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sen jälkeen alkoivat poikkeukselliset ajat. Tällä vaalikaudella on eletty…

Mikä polvilaisia vaivaa?

Teksti: Henrik Peiponen Ilmastoaktivismissa jo jonkin aikaa mukana olleena minua on ihmetyttänyt, masentanut sekä paikoittain raivostuttanut polvilaisten epäaktiivisuus aikamme keskeisimmän kriisin ratkaisemisessa. Osa minusta haluaisi kirjoittaa haukkumakirjeen, jossa tarpeettomasti ja perusteettomasti moralisoin muita kanssaopiskelijoita. Tämä ei kuitenkaan olisi kovin rakentava keskustelunavaus eikä edes oman maailmankuvani mukainen, sillä uskon syyn polvilaisten epäaktiivisuuteen  johtuvan ensisijaisesti rakenteista eikä…

Vihaiset VOOlaiset

On se aika vuodesta, kun VOOlaiset ovat käyneet risteilyllä. Niinpä Policyn päätoimittajat ovatkin soluttautuneet risteilylle ja haastatelleet VOOlaisia. Risteilyllä vuoden parhaana päivänä, mikä vituttaa? ”Emmä osaa vastaa tommoseen spontaanisti” ”Mua vähän ärsyttää se että Valkosen cis-heteromiehen oodia ei lauleta” ”Et tää haastattelu tehään täs hetkes, saatanan pellet” ”Mun isä, se yrittää tosi paljon, muttei kuuntele”…

Pääkirjoitus 4/2022

Policyn juhlavuosi käy kohti loppuaan. Takana on 50 vuotta valtio-oppinutta journalismia! Vuoteen on mahtunut monenlaista. Policy on tänä vuonna rakentunut aktiivisesta toimituskunnasta ja lojaaleista lukijoista. Intohimo kirjoittamista kohtaan, maailman avartaminen journalismin keinoin sekä monipuolisiin teemoihin syventyminen ovat olleet olennaisia tekijöitä tämän vuoden numeroissa.  Vuosi alkoi jännityksellä ainejärjestölehtitukien leikkauspäätöksen ja sen konkretisoitumisen pelosta. Selvisimme yhdessä, ja…

Välimeren valkoisella puolella

Teksti: Ruth Erkkilä Venetsiasta matkustaa junalla vartissa asuinkaupunkiini Padovaan, jossa yliopiston lisäksi moni muukin asia on historiallisen vanhaa. Kenties modernimpaa historiaa edustaa keskustassa aukiolla sijaitseva fasistihallinnon aikainen Italian imperiumin kartta. Kuin sistiiniläiskappelissa, katse jumittuu seuraamaan valkoisen ja mustan marmorin hiottuja linjoja, jotka juhlallisena maalaavat alueen aina Alppien juurilta Afrikan sarven yli.  Suunnistaessani arkea uuden kulttuurin…

VOOLAISEN MATKAOPAS SUURIMMALLE JA KAUNEIMMALLE KULTTUURIMATKALLE

Marraskuun valopilkku ja vuoden suurin ja kaunein kulttuurimatka on pian käsillä! VOOsse ei ole ainoastaan päättymättömiä iltoja Itämeren aalloilla; länsinaapurin pääkallopaikalla on mittava ja monipuolinen museotarjonta sivistyksennälkäiselle valtiotieteilijälle. Tukholma on VOOn rissen välipäivänä ainutlaatuinen kulttuurielämys vaativissa olosuhteissa. Hyvässä seurassa jaettu museoelämys stimuloi keskustelua ja tyydyttää valtiotieteilijälle tyypillistä kyltymätöntä tiedonjanoa – sopivasti ennen sen toisen janon…

Ristiriitojen monarkia

Teksti: Oliver Watson Kun sain tietää, että kuningatar Elisabet II oli kuollut, yllätyin siitä, miten moni suomalainen kommentoi sosiaalisessa mediassa yli 70 vuotta vallassa olleen monarkin poismenoa. Suurin osa kommenteista oli surevia, muutama seuraamani suhtautui kuningattaren kuoleman saamaan mediahuomioon kriittisemmin. Oli kuningattaresta mitä mieltä tahansa, Elisabet II:lla oli yllättävän suuri vaikutus myös suomalaisiin. Neljästä isovanhemmastani…

Eläköön 50-vuotias Policy!

Aikalaistietojen mukaan vuoden 1972 keväällä opiskelijat olivat sen verran vihaisia laitosneuvostojen lakkauttamisesta, että he päättivät perustaa lehtisen, jossa he saivat purettua tunteitaan tekstiksi.  Tämä lehtinen oli ensimmäinen Policy. Nyt 50 vuotta myöhemmin Policyn historiassa on ehtinyt tapahtua paljon. Policy on ollut useamman kerran kansallisen median lähteenä, Policyn entisiä päätoimittajia on noussut yhteiskunnan merkittäviin virkoihin ja…

Kuningasperhe, menneisyyden taakka ja tasavaltaistuva Kansainyhteisö

Teksti: Juho Pylvänäinen Kuvitus: Eeri Laaksonen ja Lotta Laaksonen Kuningatar Elisabet II:n kuolema on merkittävä käännekohta Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa. Edesmenneen kuningattaren vuonna 1952 alkanut valtakausi oli Britannian historian pisin. Muutama vuosi toisen maailmansodan jälkeen valtaistuimelle noussut Elisabet II todisti britti-imperiumin hajoamista, viimeistenkin siirtomaiden itsenäistyessä. Imperiumin on korvannut Kansainyhteisö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Yhdistyneen kuningaskunnan suhteita…

Blokkipolitiikka myrskyssä – Analyysi Ruotsin valtiopäivävaaleista

Kirjoittaja: Eetu Kukila Kuvat: Wikimedia Commons Ruotsissa käytyjen vaalien lopputulos vaikuttaa merkilliseltä. Miten sosiaalidemokraatit lisätessään kannatusta ja voittaessaan vaalit menettivät pääministeripaikkansa? Kuinka vasta vaalien kolmanneksi suurin maltillinen kokoomus sai hallituksen muodostajan tehtävän? Taustalla vaikuttaa kaksipuoluejärjestelmää muistuttavan blokkipolitiikan periaatteet. Ruotsissa käytiin viime syyskuussa samaan aikaan kolmet vaalit: valtiopäivä-, maakunta- ja kuntavaalit. Näistä suurinta huomiota herätti odotetusti…

Neutraali Kiina?

Teksti: Anni Lempiäinen Kuvitus: Anna Colussi Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, julisti sen monivuotinen yhteistyökumppani Kiina olevansa neutraali konfliktin suhteen vaatien kumpaakin osapuolta pyrkimään rauhanomaiseen ja diplomaattiseen ratkaisuun. Vaikka vain joitakin viikkoja ennen hyökkäystä Kiina ja Venäjä olivat syventäneet suhdettaan, ei Kiina ole tähän päivään mennessä tukenut tai tuominnut Venäjän toimia, vaan yhteistyö maiden…

Vieraskynä: Lupa fanittaa

Teksti: Axel Kukkurainen Yle uutisoi elokuussa erikoisesta ilmiöstä, joka ei välttämättä olisi ylittänyt uutiskynnystä ulkomailla. Uutisessa kerrottiin Sanna Marinin aiheuttamasta yleisöryntäyksestä Lahden torilla. Sinänsä Marinin aiheuttama julkinen kiinnostus ei ole yllättävää – onhan hän pääministeri, ja sen vuoksi näkyvä poliittinen hahmo. Marin on kuitenkin julkisessa diskurssissa paljon muutakin kuin pääministeri.  Marin on globaalisti paljon näkyvämpi…

Hataralla pohjalla

Teksti: Jyri Huttunen Kuvitus: Tuuli Pänkäläinen Suomalaiset työmarkkinat ovat perustuneet työntekijöiden ja työnantajien liittojen neuvotteluihin. Tällä hetkellä työnantajat suunnittelevat järjestelmään muutoksia, jotka romuttaisivat nykyisen sopimuskulttuurin. Julkisten alojen työehtosopimusneuvottelut ovat olleet tänä vuonna näkyvästi otsikoissa. Keskiössä olivat hoitajaliitot Tehy ja Super, joiden koko alkuvuoden kestänyt työtaistelu palkkaohjelman puolesta päättyi sopimukseen vasta lokakuun alussa. Hoitajat lakkoilivat sekä…

Onko Venäjällä tulevaisuutta?

Teksti: Kristian Keinänen Sodan alkamisen jälkeen otetut kuvat venäläisistä kouluista palauttavat mieleen Natsi-Saksan ja Pohjois-Korean kaltaiset diktatuurit, joissa kaikki yhteiskunnan osa-alueet valjastetaan palvelemaan autoritaarista hallintoa. Sodan myötä Venäjän luisu autoritarismiin on ollut nopeaa ja viimeistään nyt on käynyt selväksi, että Putinin Venäjä ei välitä ihmisoikeuksista eikä naapurimaidensa suvereniteetista. Yhteiskunnallinen tilanne Venäjällä on tällä hetkellä arvaamaton…

Avoimen väylän valefuksit

Teksti: Aino Häkkinen & Aaro Forssell Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan “fuksi” on “ensimmäisen vuoden opiskelija (yliopistossa)”. Määritelmä on ongelmallinen, sillä se ei tarkenna, mitä ensimmäisen vuoden opiskelija tarkoittaa. Tutkinnon suoritusoikeutemme alkoi vasta nyt, vaikka pääsimme sisään avoimen väylän haussa, joka vaati tutkinto-ohjelman suoritettuja opintoja. Tuntuu hassulta sanoa, että olemme ensimmäisen vuoden opiskelijoita, kun takana on…

Pääkirjoitus 3/2022

Policy täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Muistamme juhlavuotta tässä numerossa tutustumalla entisten päätoimittajien muistoihin Policysta. Lukiessa vanhoja lehtiä voi huomata, että samat teemat toistuvat usein vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. 80-luvun Policyn kannessa viitataan inflaation ja opiskelijoiden toimeentuloon, kun taas vuonna 2000 lehden kannessa on Nato-kannanotto.  Historiasta voidaan aina ottaa oppia, vaikka uudet tapahtumat muuttavat tapoja…