Teksti: Tinja Ryynänen • Kuva: Parker Coffman / Unsplash

Palveleeko Euroopan komission ehdottama lakialoite kansalaisten turvallisuutta vai vaikuttaako se kenties eurooppalaisten vapauteen negatiivisessa mielessä?

Viime vuosina on tuntunut siltä, että yhteiskunta on vuosi vuodelta muuttunut yhä enemmän dystooppiseksi. Päivittäin uutisia lukiessani ovat ajatukseni lähinnä olleet negatiivisia ja on tullut jopa hieman epäuskoinen olo – tuntuu siltä, että kehityksen sijaan alamme taantua. 

Etenkin viimeisen parin kuukauden aikana seuraava uutinen on herättänyt minussa näitä negatiivisia tunteita: Euroopan unionissa on alettu valmistelemaan “Chat Control” -lakialoitetta. Tämä siis tarkoittaisi sitä, että lähitulevaisuudessa käytännössä jokaisen henkilön lähettämiä viestejä, kuvia sekä videoita tullaan valvomaan. Tämän ensisijaisena tavoitteena on suojella lapsia haitalliselta sisällöltä sekä rikollisen sisällön valvonta. 

Erityisesti olen huolestunut siitä, kuinka vähän huomiota tämä aihe on saanut mediassa. Chat Control -lakialoite sai alkunsa jo vuoden 2022 toukokuussa komissaari Ylva Johanssonin ehdotuksesta. Asia on ollut siis tapetilla jo yli kolme vuotta ja silti harmillisen harva ihminen on tietoinen sen olemassaolosta.  

”Onko se vapautta, jos jokainen lähettämäsi tiedosto ja viesti käydään läpi?”

Sinänsä kyseisen lakialoitteen tarkoitusperät ovat hyvät. En kiellä, etteikö lasten suojeleminen haitallisesta sisällöltä olisi hyvä asia. Ongelmana on vain se, kuinka tämä toteutetaan. Mielestäni tämä lakisäädös rikkoo yhtä keskeistä Euroopan unionin edistämistä arvoista, nimittäin vapautta. Onko se vapautta, jos jokainen lähettämäsi tiedosto ja viesti käydään läpi?

Ironista on myöskin se, että Euroopan unionin sivustolla korostetaan kuinka arkaluontoisia tietoja pyritään turvaamaan nettisivustoja käytettäessä. Jos uudistus tosiaan saadaan menemään läpi, tulisi ainakin tämä vanhentunut tieto poistaa sivustolta. Kaiken kukkuraksi tämä valvonta toteutettaisiin eri teknologisten keinojen avulla, hyvin todennäköisesti tekoälyä hyödyntäen. Tekoälyn käyttöön itsessään liittyy jo useita eri eettisiä ongelmia sekä sen arviointikykyä voidaan kyseenalaistaa. Eli tällä hetkellä tämä koko uudistus vaikuttaa lähinnä surkuhupaisalta. 

Joku voisi toki esittää argumentin, että eihän sillä ole siinä vaiheessa mitään merkitystä jos ei ole itse lähettämässä mitään kyseenalaista, vaan sen sijaan vaikka harmittoman kissakuvan kaverille. Joten miksi stressata siitä, että Euroopan unionissa valvotaan sitä millaisia kissakuvia lähetät kaverillesi? Eihän siinä ole mitään arkaluontoista? 

Olen kuitenkin henkilökohtaisesti eri mieltä ihan periaatteellisista syistä. Se, että kansalaisten toimintaa aletaan valvomaan entistä enemmän viranomaisten toimesta, alkaa se muistuttaa hieman erästä kirjallisuuden klassikkoteosta… Alkaakin tuntua pikkuhiljaa siltä että elämme vuoden 2025 sijasta vuotta 1984. Ja tämä ei suinkaan ole valitettavasti ainoa uhka demokratiaa kohtaan.  

Kyseinen lakialoite on kuitenkin saanut negatiivista palautetta ja usea eri maa vastustaakin sitä, Suomi mukaan lukien. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko vastarinnalla minkäänlaista vaikutusvaltaa Euroopan unionia vastaan. Lisäksi siihen liittyy useita eri lainsäädännöllisiä ongelmia. Voikin hyvin siis olla vielä mahdollista, että koko lakiesitys saadaan toivon mukaan jäihin. •