Teksti: Anna Hatunen • Kuva: Olivia Nurmi

Arvon VOOlaiset ja VOOnmieliset,

voin ilokseni ilmoittaa, että ainejärjestömme kuhisee elämää, ja VOOlikokouksessa nähtiin ennätysmäärä osallistujia, eikä VOO kaatunut tänäkään vuonna. Hallituksestamme on kasvanut 15-henkinen möhkäle, virkailijoita on kirjoitushetkellä 14, ja Policyn päätoimituksessa on päätähuimaavat yhdeksän päätoimittajaa. Tästä suurkiitos kuuluukin vuoden 2024 polvituutoreille, joiden ansiosta opiskelijatuutorointi on onnistunut loistavasti, ja on selkeästi tuottanut hedelmää uusien opiskelijoiden aktivoinnissa toimintaan.

Uusien ainejärjestötukileikkausten varjossa ja ainejärjestöaktiivisuuden valossa meidän on hallituksen kanssa löydettävä uusi VOOlainen, polvilainen ja ennen kaikkea valtsikalainen tapa edetä. Korona on selätetty, perinnetapahtumia pidetään ja innokkaita löytyy – mutta rahoitus on tiukkaa. Yhdistymiskeskustelut polvin kesken ovat nyt hetkellisesti jääneet taka-alalle, sillä hallitukset kokevat yhteistyön toimivan nykyisellä mallillaan mainiosti. Polvin nykyiseen periaatteeseen kuuluukin vahvasti yhtenäinen viestintä sekä tapahtumat, jotka ovat avoimia kaikille opintosuunnista riippumatta, vaikka toimimme omina ainejärjestöinämme; Mediana, Valtana ja VOOna. Nyt enemmän kuitenkin puhuttaa valtsikalaisen yhteisöllisyyden katoaminen kriisien keskellä.

Yhteishengen palauttamiseksi on hiljaisesti pohdittu tedarien (tiedekuntatenttibileet) elvyttämistä. Aikoinaan legendaariset tedarit toivat yhteen eri opintosuuntien opiskelijat, mutta vuoden 2023 fuksina tämänkaltaiset yhdistävät valtsikalaiset perinteet tuntuvat lähes olemattomalta. Ainejärjestöt ovat vahvoja omillaan, mutta yhteisiä tapahtumia on harvassa. Mielestäni olisi aika unohtaa vanhat vitsit kannunvalajista ja keskittyä rakentamaan koko valtsikalle yhteisiä linjauksia ja tapahtumia – siten ettei suurin yhteinen keskustelunaihe olisi Oodi Sitoutumattomuudelle.

Samalla taloudellinen tilanne huolestuttaa. HYYn uudet tukileikkaukset ovat pakottaneet ainejärjestöt etsimään entistä luovempia varainkeruukeinoja. Vuosijuhlien lähestyessä ja inflaation kiihtyessä on pohdittava, mikä on järjestöjen taloudellinen tulevaisuus? Tuntuu absurdilta hakea säätiöiltä rahoitusta Policy-lehdelle ja pohtia, onko ainejärjestötoiminta muuttumassa opiskelijoiden edunvalvonnasta kaupallisten yhteistyösopimusten varassa pyöriväksi influenssaustoiminnaksi.

“Uusien ainejärjestötukileikkausten varjossa ja ainejärjestöaktiivisuuden valossa meidän on hallituksen kanssa löydettävä uusi VOOlainen, polvilainen ja ennen kaikkea valtsikalainen tapa edetä.”

HYY, yhtenä maailman rikkaimmista ylioppilaskunnista, on perinteisesti taannut opiskelijoille mahdollisuuksien täytteisen opiskelijaelämän – mutta nykyään prioriteettilistan kärjessä näyttää olevan hotellibisnes ja sijoitukset. Tämän myötä ainejärjestöt ovat yhä riippuvaisempia yhteistyökuvioista oman alan yritysten kanssa. Vaikka olemme kiitollisia saamastamme tuesta yrityksiltä, yritykset ovat laman myötä alkaneet karsia sopimuksia, ja ainejärjestöt jäävät yhä useammin tyhjän päälle.

Mikä siis ratkaisuksi? Vuoden 2021 VOOlainen hyvä elämä -eepos kertoo, että järjestö on historiassa turvautunut varainkeruussaan jopa lääketieteellisiin kokeisiin. Vaikka vuoden 2025 hallitus onkin ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, emme suosittele tätä ratkaisua. Sen sijaan meidän on löydettävä kestävämpiä keinoja turvata valtsikalainen opiskelijakulttuuri ja järjestötoiminta tulevaisuudessa. Uskon silti HYYn ja yhteisömme löytävän oikean ratkaisun, vaikka se ei tunnu selkeältä juuri nyt. Olen silti erittäin toiveikas VOOn tulevaisuudesta ja siitä, että tulemme nousemaan hankaluuksien yli ja vahvistumaan ainejärjestönä entisestään – lääketieteellisten kokeiden avulla tai ilman.

Vuosijuhlia odotellen,
Anna Hatunen
Puheenjohtaja
VOO ry