Teksti & kuvat: Joel Tiessalo

Helsingin yliopisto sulkee opiskelutilansa yöksi, toisin kuin valtaosa Suomen yliopistoista. Aukioloaikojen joustamattomuus ajaa iltavirkut kotiin, vaikka monelle koti ei ole paras paikka oppimiseen. Onko ympärivuorokautisten opiskelutilojen puute merkki unohtuneesta opiskelijaryhmästä?

“Hyvät asiakkaat! Kirjasto suljetaan viidentoista minuutin kuluttua. Hissillä ei pääse enää kerroksiin K4, K3 ja K2. Bästa kunder! Biblioteket stänger om femton minuter. Man kan inte längre ta hissen…”

Äh! Olin vasta pääsemässä alkuun! Kaisa-kirjaston kaiuttimista klo 21.45 kajahtava, kylmän asiallinen poistumiskäsky keskeyttää aivotyöni. Kuudes kerros on tähän aikaan ihanan tyhjä, ja iltakahvin tuoman kofeiiniannoksen puoliintumisaikaankin on vielä tunteja. Yliopisto on kuitenkin käymässä yöpuulle. Mihinkäs tästä sitten?

Kotiin, vastaa aamuvirkkujen yhteiskunta. Illalla kuuluu väsyttää, yöllä nukkua ja aamulla herätä pirteänä uuteen opiskelupäivään. Kaisa sulkee ovensa kymmeneltä, Oodi yhdeksältä, viimeinen kahvila ennen puoltayötä. Kaljaa kyllä saisi aamuviiteen.

”Harvalla on kotona täydellisen ergonomista työpöytää, erillisestä työtilasta puhumattakaan. Kuuluisa ’work-life balance’ ainakin itselläni kärsii, kun opiskelen iltamyöhään kahden askeleen päässä sängystä ja kolmen päässä keittiöstä.”

On välillä hankala selittää kotona opiskelusta nauttiville haluni roikkua yötä myöten kirjastossa. Suurin syy tähän haluun on se, että kotona on liikaa mahdollisuuksia prokrastinointiin. Siellä on mukava sänky, lämmin valaistus ja unettava tunnelma. Tiskit odottavat tiskaamistaan, pyykit pesemistään ja kasvit kasteluaan. Tai mitäpä jos järjestäisi kirjahyllyn kirjat värin perusteella?

Kirjastojen ja muiden opiskelutilojen lempeä laitosmaisuus pakottaa keskittymään tärkeimpään, itse opiskeluun. Välillä niissä voi vaellella, kohdata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia, mutta sänkyyn rojahtamisen mahdollisuutta ei ole. Olenko vain saamaton ja liian mukavuudenhaluinen, kun en pysty kotona keskittymään? Ehkä. Täytyy kuitenkin muistaa, että moni asuu esimerkiksi solussa tai ahtaassa yksiössä, jossa seinät tuntuvat päntätessä kaatuvan päälle. Harvalla on kotona täydellisen ergonomista työpöytää, erillisestä työtilasta puhumattakaan. Kuuluisa “work-life balance” ainakin itselläni kärsii, kun opiskelen iltamyöhään kahden askeleen päässä sängystä ja kolmen päässä keittiöstä.

Meillä Helsingin yliopistolaisilla ei ole Aleksandrian remontin aikana käytössä yhtäkään yökäyttötilaa keskustakampuksella. Siltavuorenpenkereen oppimistila Minervan yökäyttö päättyi vuonna 2022 vuokrasopimuksen loputtua. Erikseen haettavalla yökäyttöavaimella pääsee vielä Viikkiin kahteen atk-tilaan ja Kumpulaan yhteen (toinen on varattu tietojenkäsittelytieteilijöille). Nämäkään tilat eivät kaltaiseni yökukkujan mielestä ole kunnollisia yökäyttötiloja, sillä ne ovat avoinna vain aamuyhteen saakka. Lisäksi ne sijaitsevat meille valtsikalaisille vierailla kampuksilla, huonojen yöllisten yhteyksien päässä.

Reilu kymmenen vuotta sitten Aleksandria ja Minerva olivat vielä opiskelijoiden käytössä ympäri vuorokauden. Policyn numerossa 2/2014 mainitaan näiden tilojen ympärivuorokautisen käytön päättyneen vuoden 2014 kesäkuussa. Ylioppilaslehti kertoi edeltävänä vuonna, ettei tilojen yöllisestä käytöstä koitunut juurikaan kustannuksia, mutta tuolloin yliopisto pelkäsi järjestyshäiriöitä, jollaisiksi mainittiin mm. sohvilla nukkuvat ihmiset ja tavaroiden anastaminen.

Järjestyshäiriöt ovat toki mahdollisia, mutta on silti kummallista, ettei maamme suurimmassa yliopistossa ole 24/7-käytössä olevia opiskelutiloja. Policyn selvityksen mukaan vain Vaasan yliopistolla ja Åbo Akademilla on vastaava tilanne. Kaikissa muissa Suomen yliopistoissa näitä ympärivuorokautisia opiskelutiloja siis on. Policy kysyi Helsingin yliopiston toimitilajohtaja Marita Rovamolta, miksi asia on näin. Rovamo vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

Toimitilajohtaja Marita Rovamo, minkä takia Helsingin yliopistossa ei ole 24/7-käytössä olevia opiskelutiloja, vaikka valtaosassa Suomen muita yliopistoja on?

”[Tiloja ei ole] ensisijaisesti turvallisuus- ja vastuullisuussyistä. Järjestelyllä yliopisto haluaa varmistaa opiskelijoiden lepoajat ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Lisäksi rakennusten ja yksittäisten tilojen sekä niissä tapahtuvan toiminnan turvallisuuden varmistaminen öiseen aikaan vaatisi lisäresursseja.”

Onko yliopisto saanut opiskelijoilta palautetta 24/7-tilojen puutteesta?

”Opiskelijoiden toiveet ympärivuorokautisesti käytettävistä opiskelutiloista ovat olleet esillä palautekanavissa. Tämä palaute on otettu huomioon keskusteluissa, joissa on pohdittu opiskelijoiden hyvinvointia ja tarpeita opiskeluajan joustavuuden suhteen.”

Minkälaisia kehityssuunnitelmia yliopistolla on liittyen yökäyttötiloihin? Voisiko esimerkiksi remontista valmistuvasta Aleksandriasta tehdä 24/7-tilan?

”Helsingin yliopisto on tutkinut mahdollisuuksia kehittää opiskelutilojen saatavuutta, mutta toistaiseksi ei ole suunniteltu 24/7-tilojen avaamista. Yliopisto on kehittänyt lähiaikoina aktiivisesti opiskelijoiden joustavampaa tilojen käyttöä ja siihen liittyvien prosessien käyttäjäystävällisyyttä. Opiskelijoille tullaan tarjoamaan mahdollisuus tiettyjen tilojen joustavampaan käyttöön yliopiston keskitetyn kulunvalvonnan avulla. Opiskelijoiden tilojen käyttöä kehitetään myös jatkossa aktiivisesti, jotta opiskelijoille kyetään tarjoamaan viihtyisät ja turvalliset tilat opiskeluun.”

On mielenkiintoista, että yliopisto perustelee tilojen aukioloaikojen rajaamista opiskelijoiden lepoaikojen varmistamisella ja hyvinvoinnin edistämisellä. Kärsivätköhän esimerkiksi Turun tai Tampereen yliopiston opiskelijat unenpuutteesta sen takia, että heillä on mahdollisuus opiskella kirjastossa myös öisin? Tässä on aistittavissa samaa logiikkaa kuin professorissa, joka laittaa tehtävän palautusajaksi kello 16 normaalin kello 23.59 sijaan, sillä ei halua opiskelijoidensa puurtavan tehtävän parissa yöaikaan. Jokainen iltavirkku varmaan ajattelee tällaisesta samanlaisia painokelvottomia ajatuksia kuin minä.

”On mielenkiintoista, että yliopisto perustelee tilojen aukioloaikojen rajaamista opiskelijoiden lepoaikojen varmistamisella ja hyvinvoinnin edistämisellä. Kärsivätköhän esimerkiksi Turun tai Tampereen yliopiston opiskelijat unenpuutteesta sen takia, että heillä on mahdollisuus opiskella kirjastossa myös öisin?”

Yliopiston saaman palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden joukossa on useita yöllisiä ahertajia. On hyvä, että myös toimitiloista vastaava taho on tämän ryhmän palautteen perusteella tunnistanut. Toivokaamme, että meitä pikkutuntien esseennaputtajia muistetaan tulevissa tilalinjauksissa ja aukioloaikojen kehittämisessä. Toimitilajohtaja Rovamon mainitsema tilojen joustavampi käyttö keskitetyn kulunvalvonnan avulla kuulostaa aavistuksen verran lupaavalta. Ehkä vielä joskus koittaa se päivä, jolloin Kaisan kuulutus hissien sulkeutumisesta ennen iltakymmentä ei katkaise valtio-opillisen runosuoneni pulppuamista. Onhan yliopisto kaikkia, myös meitä yökyöpeleitä varten.