Teksti & kuva: Julius Numminen

Kesällä Suomen arvostetuimmat kulttuurisotakirjeenvaihtajat paljastivat Ylen törsäilleen verorahoja DEI-koulutuksiin. Policy testasi aivopesukoulutuksen, joka uhkaa tuhota klassisen journalismin.

Ilmassa leijailee ruudin haju ja aseveli Lloyd Libison meat lovers -pizzan tuoksu. Parlamentaarisen Yle-työryhmän sopu on juuri saanut aikaan hataran tulitauon, kulttuurisodan rintamalinjat ovat jähmettyneet hetkeksi paikoilleen. Aika on kypsä, ajattelen, ja kömmin ylös poterosta.

Tarkoituksenani on kiertää vihollisten linjojen taakse, soluttautua suvakkikommunistien joukkoon ja raportoida heidän harjoittamastaan aivopesusta, DEI-koulutuksesta. DEI tulee sanoista diversity, equity ja inclusion eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus.

DEI-koulutukset nousivat kesällä taistelutantereen keskiöön, kun Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkolan päiväkäsky Katsoin salatun koulutusvideon, jota Yle ei suostunut näyttämään – Siis ihan oikeasti: Voi herran jestas! julkaistiin. Ukkolan mukaan Ylen DEI-koulutukset sysäävät toimittajia pois ”klassisen journalismin periaatteista”.

Ongelmanani on, että halvimmatkin DEI-koulutukset maksavat viitisensataa euroa. Päätän säästää rahani ja tyytyä yhdysvaltalaisen konsulttifirman Youtubeen lataamaan ilmaiskoulutukseen. Jotta ympäristö olisi mahdollisimman autenttinen, katson vajaan tunnin mittaisen pätkän keskustan wokekampuksen Kaisa-kirjastossa.  

Koulutusta vetää juristi, jonka kerrotaan olevan DEI-leader of the year vuosimallia 2021. Alkulöpinöiden jälkeen DEI-leader kertoo, mitä diversity, monimuotoisuus, on. Eroamme toisistamme esimerkiksi ikämme, etnisyytemme, seksuaalisuutemme ja elämänkokemustemme suhteen, ja siksi olemme kaikki osa monimuotoisuutta, leader sanoo. Oma taustamme kuitenkin vaikuttaa siihen, mistä perspektiivistä maailmaa katsomme, hän jatkaa.

Siis ihan oikeasti! Tällaistako on kerrottu toimittajille, jotka saavat ainoan maailmankuvansa, objektiivisen Totuuden, vaivatta vangittua lauseisiinsa sellaisenaan, ilman huolta latautuneista diskursseista tai tiedon konstruktiivisuudesta? Omat kokemukset, arvot ja tausta saattavat vaikuttaa siihen, mistä perspektiivistä kuolevainen katsoo maailmaa, mutta tyhjiöstä toimitukseen tupsahtanutta toimittajaa ne eivät liikuta.

Jos journalismia tehtäisiin moniäänisesti, miten lukija voisi edes tietää, kenen tulkinta faktoista on Totuus?

Seuraavaksi DEI-leader kertoo about equity, yhdenvertaisuudesta. Slideshow’hun ilmestyy kaksi kuvaa, joissa kolme henkilöä kurkistavat aidan yli puulatikoiden päältä nähdäkseen urheiluottelun. Ensimmäisessä kuvassa lyhyin heistä ei tosin näe aidan yli, sillä jokaisella on tasa-arvoisesti yksi laatikko, kun taas toisessa pisin on antanut lyhyimmälle laatikkonsa ja kaikki näkevät peliä yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikilla on samat mahdollisuudet, leader sanoo.

Voi herran jestas! Ei ihme, että tällainen sosialismi resonoi verorahoissamme kylpevään Yleen. Miksi esimerkiksi eri kieliryhmille pitäisi tuottaa uutisia yhdenvertaisesti? Tietoa voi etsiä monilla kielillä ilmaiseksi Äksästä, ja suomalaiset voivat lukea uutisia tulotasostaan riippumatta ja maksumuureihin törmäämättä vaikka Suomen uutisista.

Ei riitä, että inclusion, osallisuus, sisäistetään pääkopassa, vaan se täytyy ottaa myös sydämen asiaksi, DEI-leader valistaa. Koulutuksen mukaan osallisuus saavutetaan turvallisessa tilassa, jossa kaikkien ääni pääsee kuuluviin.

Turvallisessa tilassa! Ukkola kirjoittaa kolumnissaan Toimituksen ei pidä olla turvallinen tila – Ylen toimittajat kertovat käsittämättömistä ohjeista, että Yle on DEI-höyryilyissään ottanut käyttöön turvallisemman tilan periaatteet. Journalismi voi olla turvallinen tila ainoastaan totuudelle, Ukkola toteaa. X:ssä levinneissä “Ylen hyvää kohtelua” -periaatteissa todetaan muun muassa, että Ylellä toista ei saa koskea ilman lupaa, pilkata tai arvostella ulkonäön takia. Käsittämätöntä sanan- ja ilmaisunvapauden rajoittamista!

Ja että kaikkien äänen pitäisi päästä kuuluviin! Jos journalismia tehtäisiin moniäänisesti, miten lukija voisi edes tietää, kenen tulkinta faktoista on Totuus?

Nyt ruudulla lukee The Paradigm Shift to DEI. DEI:n on tarkoitus muuttaa tapaa, jolla kuuntelet, näet, puhut ja toimit, ja siten muuttaa yhteisöäsi, kalvo kertoo. Konkreettisia DEI-tekoja työpaikalla on esimerkiksi se, ettei puhu toisten päälle kokouksessa tai tuomitse toisia ulkonäön perusteella, DEI-leader sanoo.

Siinä se nyt tuli, DEI:n on tarkoitus muuttaa kaikki suvaitsevaisiksi. Tarvitaan vastaisku, aikamatka vanhaan. Palataan siis klassiseen journalismiin, jossa lehdet ovat broadsheetteja, toimittajat lehtimiehiä ja toimitukset turvallisia tiloja tasan niin kauan kuin Urho Kekkosen terveydentilasta ei hiiskuta. Ei muuta kuin kirjoituskoneet laulamaan!