Teksti: Anju Marjamaa • Kuvat: Tuuli Hongisto / Naisasialiitto Unioni & Matt Hrkac / Wikimedia Commons

Eurovaalien lähestyessä ihmisoikeuksista keskustellaan yhä kiivaammin. Yksi eniten puhututtavista teemoista on aborttioikeuden vahvistaminen EU:ssa, johon tähdätään nyt eurooppalaisella kansalaisaloitteella. Onko miljoonasta eurooppalaisesta allekirjoittamaan kansalaisaloitetta ja vetoamaan, että EU seuraisi sitoumuksiaan tasa-arvon, ihmisarvon ja vapauden edistämiseksi?

EU:ssa on useita maita, jotka edelleen rajoittavat oikeutta aborttiin tai ovat täysin kieltäneet sen.  Puolassa ja Maltalla abortit ovat lähes täysin kiellettyjä. Itävallassa ja Saksassa laillisia, mutta eivät maksuttomia. Kroatiassa ja Italiassa taas laillisia, mutta vaikeasti saatavissa.

Aborttihoidon puute asettaa kohdulliset fyysiseen vaaraan ja aiheuttaa tarpeetonta taloudellista ja henkistä stressiä sekä heille että heidän perheilleen. 

Erityisen paha tilanne on yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla henkilöillä, joilla on vähiten mahdollisuuksia selviytyä.

Suomen Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Eekku Aromaa kuvailee aborttia tarvitsevien ihmisten eriarvoista asemaa “erityisen epäreiluksi”. Kiellot osuvat etenkin köyhiin, sairaisiin ja nuoriin ihmisiin.

Nyt tilanteeseen halutaan muutos.

Kaikki lähti siitä, kun slovenialainen tasa-arvojärjestö Institute 8th of March otti Suomen Naisasialiitto Unioniin yhteyttä ja ehdotti, että he lähtisivät tekemään eurooppalaista aborttioikeuskampanjaa. 

“Me tietenkin innostuttiin siitä heti, koska abortti on naisten ja muiden kohdullisten kannalta yksi todella tärkeä itsemääräämisoikeuskysymys”, Aromaa toteaa.

Kampanjan tavoitteena on perustaa EU:n laajuinen mekanismi, jonka avulla raskaana oleva voisi saada abortin turvallisesti terveydenhuollon piirissä, tarvittaessa toisessa EU-maassa, mikäli kotimaa ei sitä syystä tai toisesta salli. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että arviolta 15 000:n vuosittain abortin vuoksi ulkomaille matkustavan puolalaisnaisen kulut puolittuisivat. Mikäli toimenpide olisi jatkossa ilmainen, jäisi potilaan maksettavaksi ainoastaan matkaan liittyvät muut kustannukset, kuten matkat ja majoitus. Lakimuutoksen seurauksena abortti mahdollistuisi yhä useammalle sitä tarvitsevalle.

Kampanjan ideana on kerätä aloitteelle Euroopassa miljoona allekirjoitusta, jotta Euroopan parlamentin ja Euroopan komission täytyy äänestää aloitteesta ja osoittaa, että EU seuraa sitoumuksiaan tasa-arvon, ihmisarvon ja vapauden edistämisessä, kuvataan kansainvälisen My Voice My Choice -kampanjan nettisivuilla. Suomessa kampanja toteutetaan nimellä Ääni aborttioikeudelle.

Aloite on vahva viesti kaikille eurooppalaisille. Aromaan mukaan se on viesti siitä, että “on eurooppalainen perusarvo, että naisilla ja muilla kohdullisilla pitää olla oikeus päättää omasta kehostaan”.

Aromaa muistuttaa, että abortti on osa perusterveydenhuoltoa, ei mikään erikoinen luksuspalvelu.

“Se ei ole sellainen asia, josta tarvitsisi myöskään edes keskustella semmoisena, että onko se oikein vai väärin. Sen, että onko abortti oikein vai väärin, päättää se ihminen, joka sitä tarvitsee.”

Positiivista vastakaikua: kampanja saa kannatusta laajalti

Aloite on julkaistu kahdeksassa maassa, joista yksi on siis Suomi. Suomessa tavoitteena on kerätä 35 000 allekirjoitusta. Tämän saavuttamiseksi kampanjasta vastaava Naisasialiitto Unioni alkoi heti kasaamaan laajaa, useista suomalaisista järjestöistä koostuvaa koalitiota.

“Selvää on se, että kun täytyy kerätä vähintään 35 000 allekirjoitusta, ei se oikein voi pelkästään yhdeltä järjestöltä onnistua. Varsinkin kun tiedämme, että eurooppalainen kansalaisaloite on ihmisille vähän vieraampi”, Aromaa summaa.

Tämä on asia, joka vahvasti koskettaa. Ei vain ihmisiä, joille se on henkilökohtainen kysymys, vaan myös muita.

Vastaanotto kampanjalle on ollut todella positiivinen; mukaan on heti rientänyt iso joukko toimijoita niin poliittisesti sitoutumattomista järjestöistä, kuten Väestöliitosta ja Ihmisoikeusliitosta, kuin useiden puolueiden naiskattojärjestöistä.

“Heti sen jälkeen, kun julkaisimme ensimmäiset kampanjakumppanimme, meihin on ollut ihan valtavan ilahduttava joukko yhteydessä, että ‘Mekin halutaan mukaan! Mitä pitää tehdä, että päästään?’”, Aromaa iloitsee.

Myös EU-tason kansainvälinen kampanja on onnistunut herättämään huomiota. EU:ta ei ehkä mielletä kaikista mediaseksikkäimmäksi teemaksi, mutta halu puolustaa kohdullisten oikeuksia on saanut mukaan jopa elokuvamaailman tähtiä.

“Kansainvälinen kampanja sai Oscar-juhlista Hollywood-julkkiksia mukaan, mikä oli vähän hassukin juttu. Mutta toisaalta se toi meille ihan valtavasti näkyvyyttä, koska näiden ihmisten somenäkyvyys on ihan eri mittaluokassa Euroopassa.”

Suomalaiset innokkaita aborttioikeuden puolustajia

On selvää, että järjestöillä on vahva tahtotila vaikuttaa ihmisoikeuksiin EU:ssa, mutta saadaanko Suomen kansalaisia innostettua mukaan?

Suomessa eurooppalaisia kansalaisaloitteita ei tunneta niin hyvin. 

“Tällöin niihin voi olla hankalampi luottaa esimerkiksi tietojen syötössä”, Aromaa pohtii.

Suomalaiset ovat kuitenkin innokkaita vaikuttamaan naiskysymyksiin. Kansallisesta aloitteesta aborttioikeuden puolesta Unionilla onkin taustaa – ja loistavia tuloksia. 

“Se, että keräsimme OmaTahto-aloitteeseen yli 50 000 allekirjoitusta kuukaudessa, kertoo siitä, että tämä on asia, joka vahvasti koskettaa. Ei vain ihmisiä, joille se on henkilökohtainen kysymys, vaan myös muita.”

Hän toivoo, että vaikka nyt ei ole kyse vain suomalaisten asioista, ihmiset saataisiin liikkeelle. Aromaan mukaan EU-tasolla vaikuttaminen on kuitenkin monelle kaukaisempaa.

“Mutta kyllä mä suhtaudun siihen toiveikkaasti. Samoista asioistahan me puhutaan. Se, että koskeeko se meidän naapureita vai ihmisiä vähän kauempana, niin ihan samanlaisista elämänkohtaloista siinä on kysymys.”

Aromaa hiljentyy hetkeksi.

“Samanlaisesta hädästä tilanteessa, johon kukaan meistä ei tietenkään toivoisi joutuvansa.”

EU – hyvä kanava vaikuttaa ihmisoikeuksiin

EU:sta löytyy myös positiivisia esimerkkejä tasa-arvon edistymisestä, muistuttaa Helsingin yliopiston EU-väitöskirjatutkija ja EU-parlamentissa aiemmin työskennellyt Laura Nordström. Eräänä edistysaskeleena hän mainitsee lähisuhdeväkivaltaan liittyvän direktiivin läpimenon.

Nordström arvelee, että harva tuntee parlamentin “aika voimakasta ja vahvaa” ihmisoikeustyötä. Hän listaa lukuisia esimerkkejä, joissa vilahtelevat niin rahoituskehykset ja direktiivit kuin ihmisoikeuspäätöslauselmat ja diskursiivinen valta. Kirsikkana kakun päällä hän mainitsee ihmisoikeusaktivisteja tukevan puhelinlinjan.

“Summa summarum: aika paljon on, mitä EU tekee. Mutta onhan se toki niin, että kun kyse on kuitenkin siitä aina, että mitä poliitikot ja jäsenmaiden hallitukset haluaa tehdä, niin kyllähän ne ihmisoikeuskysymykset muiden kysymysten varjoon usein jää”, Nordström sanoo.

Edistyksellisimpänä osana koneistoa hän pitää kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja diplomatiaa. Sisäisesti ihmisoikeuskysymykset ovat kuitenkin vaikeampia.

“Ihmisoikeustyössä on se oma esimerkki myös tärkeä. On vaikea paasata, jos ei itse toimi”, hän muistuttaa.

Yksikin aborttioikeuden puutteen vuoksi kuollut on liikaa.

Myös Aromaa näkee EU:n roolin hyvin merkittävänä ihmisoikeuksiin vaikuttamisessa.

“Suomessa tietenkin kansallinen lainsäädäntö on pääsääntöisesti aika edistynyttä, ja suomalaisten naisten tilanteeseen voimme pääsääntöisesti vaikuttaa parhaiten vaikuttamalla kotimaiseen lainsäädäntöön”, Aromaa toteaa.

“Mutta sitten kun me halutaankin ajatella muitakin kuin pelkkiä suomalaisia, niin silloin EU on hirveän luonteva väylä. Monia kiinnostaa tosi paljon vaikka Yhdysvaltain tapahtumat, ja se on ihan arvokasta, mutta sinne meillä on hirveän paljon vähemmän vaikutuskeinoja. Euroopan unioni on sellainen, jossa olemme itse mukana ja meillä on iso rooli siinä, mitä siellä tapahtuu”, hän huomauttaa.

Aromaa toivoo suomalaisilta solidaarisuutta ihmisille, joilla on asiat joiltain osin huonommin kuin meillä.

Puolassa on esimerkiksi nähty tilanteita, joissa sairaalan ovelle kolkuttaa lasta toivonut raskaana oleva. Häntä on kohdannut komplikaatio, ja abortti tarvitaan nopeasti terveydellisistä syistä. Lääkärit eivät aina uskalla toimia näissäkään tilanteissa. Kun tarvittavia lääkärinpalveluja ei saada, ovat useat naiset menettäneet henkensä. 

“Koska lainsäädäntö on niin karmiva”, Aromaa toteaa vakavana. 

“Kaikenlaisiin tällaisiin tilanteisiin EU-tason sääntely voi tuoda turvaa”, hän jatkaa.

Vaikka esimerkki on äärimmäinen, yksikin aborttioikeuden puutteen vuoksi kuollut on liikaa.

Ihmisoikeuksien tulevaisuus huolestuttaa

Nordströmin mukaan aborttioikeutta koskevat keskustelut ovat herättäneet EU:ssa paljon mielipiteitä sekä puolesta että vastaan: 

”Omasta kokemuksestani voin sanoa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät asiat ovat olleet kaikkein vaikeimpia. Yhteisen äänen löytäminen ulkopolitiikassa on tullu hankalammaksi ihmisoikeuskysymyksissä.”

”Aborttikysymys on politisoitunut uudella tavalla erityisesti maissa, kuten Puolassa, jossa se on noussut selkeästi kaikkein politisoituneimmaksi asiaksi seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien saralla”, hän kuvailee.

Vaikka yleisellä tasolla ihmisoikeuksissa on menty eteenpäin, Nordström varoittaa, että ihmisoikeuksia koskevat kysymykset saattavat jäädä muiden poliittisten prioriteettien varjoon. Erityisesti kriisiaikoina ihmisoikeustyö voi jäädä vähemmälle huomiolle. 

“Tasa-arvopolitiikan puolella etenkin korona-aika on lisännyt eriarvoisuutta. Se tuo tilanteeseen oman lisämausteensa”, Nordström pohtii.

Galluppien valossa näyttää siltä, että parlamentista tulee EU-kriittisempi, vähemmän vihreä ja oikeistolaisempi.

Aromaa puolestaan nimeää huolenaiheiksi tulevaisuuden EU:ssa “ihmisvihamielisen äärioikeiston” sekä anti-gender-liikkeen. Näistä jälkimmäiseen liittyy erityisen huolestuttavaa kehitystä, koska Aromaan mukaan “se vaikuttaa kaikkeen”.

“Se (anti-gender) on erittäin voimakkaasti rahoitettua liikehdintää, jossa nimenomaan pyritään heikentämään naisten ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilannetta – ja ihmisoikeuksia.”

Yhdysvallat tarjoaa varoittavia esimerkkejä vastaavanlaisesta kehityskulusta: on yhtäkkiä muutettu aborttiin liittyvää lainsäädäntöä ja otettu askeleita taaksepäin naisten oikeuksien saralla.

“On mahdollista, että näin käy myös Euroopassa. Ja se on semmoinen asia, jonka eteen meidän kaikkien pitäisi tehdä töitä, että näin ei käy”, Aromaa toteaa vakavana.

“Saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselviä”, hän muistuttaa.

Galluppien valossa näyttää siltä, että parlamentista tulee EU-kriittisempi, vähemmän vihreä ja oikeistolaisempi.

“Joka nousee sieltä reippaasti, on tämä laitaoikeisto ID ja ECR”, väitöskirjatutkija Nordström arvioi konservatiiviryhmien kasvusta. 

“Tavallaan se ei ehkä välttämättä ole tässä ihmisoikeus- ja tasa-arvokentässä mikään hyvä uutinen.”

Koska äänestysprosentti on matala, paljon on kuitenkin kyse siitä, ketkä äänestämään menevät.

Aromaa kehottaa ihmisiä ymmärtämään äänestämisen tärkeyden sekä huolehtimaan siitä, että jokainen valitsisi puolueensa ja ehdokkaansa harkiten.

“Äänestäminen ei ratkaise kaikkea, mutta se on panos-tuotos-suhteeltaan tärkeä tapa vaikuttaa.”

Aromaalla onkin suositus kaikille niille, joiden sydämessä asuu maailmanparantaja: 

“Kaikille, joita maailmanmeno kiinnostaa, suosittelen aktivismia. Mutta ei sitä äänestämistä tekemättä kannata jättää.”

Aktivismin teitä on monia 

Naisasialiitto Unionissa tehdään töitä sellaisen vaalituloksen eteen, jossa valituksi tulisivat ihmisoikeuksia puoltavat ehdokkaat. Kampanjan tavoitteena on saada myös eurovaaliehdokkaat sitoutumaan aborttioikeuden edistämiseen ja tukemaan aloitetta, joka ratkaistaan lopulta parlamentin päätöksellä.

Entä mitä yksittäinen polvilainen voi tehdä, jos haluaa olla mukana edistämässä asiaa? 

“Sillä on tosi iso arvo, että itse allekirjoittaa sen ja huolehtii, että kaveritkin allekirjoittaa”, Aromaa kannustaa. 

Myös Nordström muistuttaa kansalaisten EU-vaikuttamismahdollisuuksista, myös kansalaisaloitteesta: 

”Kansalaisaloite on yksi niistä harvoista keinoista, joissa kansalaiset voivat nostaa itse kentälle jotain asioita”. 

Tutkija kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja keskusteluun, jotta tärkeät ihmisoikeuskysymykset saavat ansaitsemaansa huomiota EU:n poliittisella agendalla.

Aromaa taas pitää myös sosiaalisen median roolia tärkeänä: 

“Helpoin tapa osallistua on se, että jakaa meidän viestiä omissa kanavissa”, hän kehottaa.

Ihmisoikeusaktivistien hidasteena voivat kuitenkin olla algoritmit. 

“Juuri kuulimme tällaisen huolestuttavan asian, että Instagram on vähentämässä yhteiskunnallisen sisällön näkyvyyttä. En tiedä, millä meikkitutoriaaleilla me sitten oikeasti puhutaan politiikkaa”, Aromaa naurahtaa. 

Jos kartalla pysyminen kiinnostaa, hän suosittelee liittymistä Naisasialiitto Unionin sähköpostilistalle. Myös vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua. Vapaaehtoiset ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjoita, katukeräystä sekä some- ja verkkoviestintää. Tarjolla on siis juuri sellaista työkokemusta, jota moni polvilainen toivoo – ja vieläpä yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen parissa.

Unelmien EU:ssa turvataan ihmisoikeudet

Eekku Aromaalle unelmien EU olisi sellainen, “missä ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla”. Kansalaisaloite edustaa askelta kohti tätä unelmaa. 

Se, kuinka monta allekirjoittajaa löydetään Euroopasta, jää kuitenkin nähtäväksi.

Ja se, kuinka monta Polvista, jää sinun, arvon lukija, tehtäväksi.