Teksti: Tiia Korhonen • Kuvitus: Ella Liimatainen

Tässä jutussa luodaan katsaus muutamiin mielenkiintoisiin tapahtumiin, joita tulevana kesänä poliittisella kentällä on tiedossa niin täällä Suomessa kuin maailmallakin. Näitä tapahtumia voi olla kiinnostavaa seurata kesäkursseilla tai -töissä ahertamisen ja terassilla notkumisen lomassa!

Eurovaalit

Helsingin Sanomien (26.3.2024) mukaan kesäkuussa käytävät eurovaalit kiinnostavat nyt suomalaisia äänestäjiä aiempaa enemmän. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, nouseeko perinteisesti hyvin alhainen eurovaalien äänestysprosentti Suomessa. EU on toiminut näkyvästi viime vuosina erilaisissa kriisitilanteissa, esimerkiksi tukemalla voimakkaasti Ukrainaa, mikä saattaa ennakoida kasvanutta kiinnostusta unionia kohtaan.

Suomesta parlamenttiin valitaan nyt 15 meppiä ja puolueet ovat selkeästi lähteneet paikoista käytävään taistoon tosissaan. Ehdokkaiksi on asetettu puolueiden kärkinimiä ja lisäpaikkoja lähdetään tavoittelemaan. Ehdokkaista löytyvät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa suosituksi noussut Ville Merinen (Sdp), perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen, vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta luopuva Li Andersson, opetusministeri ja Rkp:n puheenjohtajuuden jättävä Anna-Maja Henriksson, vihreiden entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo ja jatkoa tavoitteleva Henna Virkkunen (kokoomus).

Yllättävää on kristillisdemokraattien ja Liike Nytin solmima vaaliliitto näihin vaaleihin. Kristillisdemokraatit eivät ole koskaan saaneet yhtään ehdokasta läpi Euroopan parlamenttiin, mutta vaaliliitto on nyt asettanut tavoitteekseen saada kaksi meppiä. 

Latinalainen Amerikka

Venezuelassa käydään presidentinvaalit heinäkuussa. Vaalitilanne on melko tulehtunut maassa, sillä monia opposition edustajia on estetty asettumasta ehdolle. On varsin oletettavaa, että nykyinen presidentti Nicolás Maduro valitaan kolmannelle kaudelle. Kuitenkin merkittävä oppositiojohtaja María Corina Machado on vedonnut kansainvälisiin yhteisöihin siinä toivossa, että nämä kommentoisivat tilannetta ja oppositiokoalition valitsema ehdokas pääsisi osallistumaan vaaleihin. Tilanne elää yhä ja voi muuttua suuntaan tai toiseen. 

Argentiinan kuumenemassa olevaa poliittista tilannetta kannattaa tarkkailla. Maassa on kärsitty jo vuosikymmeniä heikosta taloustilanteesta, mutta viime vuosina erityisesti inflaatio on noussut räjähdysmäisesti, mikä on lisännyt kansan kurjuutta.

Vuonna 2023 presidentiksi valittu äärioikeistolainen Javier Milei on ajanut voimakkaita taloudellisia uudistuksia, kuten Argentiinan peson kurssin devalvoinnin yli 50 prosentilla ja talouselämän sääntelyn purkamista. Kansalaiset ovat järjestäneet mittavia mielenosoituksia, sillä uudistuksien pelätään köyhdyttävän kansaa entisestään.

Puolueiden puheenjohtajavaihdokset

14.–16. kesäkuuta keskusta, kokoomus ja Rkp pitävät puoluekokouksensa eri puolilla Suomea. Keskustan ja Rkp:n kokouksia kannattaa seurata, sillä molemmissa valitaan puolueille uudet puheenjohtajat. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan uudet puheenjohtajat lähtevät viemään keskustaa ja Rkp:tä. Saako esimerkiksi keskustan uusi puheenjohtaja puolueen laahanneen kannatuksen nousukurssille?

Huhtikuun alkuun mennessä keskustan nykyisen puheenjohtaja Annika Saarikon mahdolliseksi seuraajaksi kilpailuun on ilmoittautunut vain kansanedustaja Tuomas Kettunen. Hän korostaa olevansa huolissaan polarisaation kasvamisesta Suomessa ja kannattavansa ”maltillista keskilinjaa” politiikassa (Helsingin Sanomat 21.3.2024). Hänen mukaansa nykyinen hallitus aiheuttaa kurjistumista Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaille. Puolueen puheenjohtajana hän haluaisi viedä keskustaa suuntaan, joka yhdistäisi Suomen kansalaisia eri alueilta.

Jutun kirjoittamishetkellä keskustan puheenjohtajuuden ehdokkuutta on kertonut harkitsevansa moni puolueen keskeinen toimija, esimerkiksi entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Ilta-Sanomien (29.2.2024) selvityksen mukaan juuri Kaikkonen olisi ennakkosuosikki puheenjohtajaksi. Esimerkiksi hänen maltillinen olemuksensa ja toimintansa puolustusministerinä ovat syitä suosioon. 

Rkp:n puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut huhtikuuhun mennessä nykyinen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. 

Uusi puheenjohtaja saa johdettavakseen hankalassa tilanteessa olevan Rkp:n. Esimerkiksi Anderssonin mukaan viime kesän poliittiset ristiriidat ja hallitusneuvottelut olivat puolueelle raskaita, eivätkä laskeneet kannatusluvutkaan helpota tilannetta. Puolueen sisällä on ristiriitoja ja myös yhteistyö hallituksessa perussuomalaisten kanssa ei ole ollut mutkatonta. Hänen mukaansa näitä asioita ei voida ”lakaista maton alle vaan kohdata ne avoimesti ja rehellisesti”. Andersson haluaisi puheenjohtajana yhdistää puolueen rivit ja ”olla läsnä oleva ja jäseniä kuunteleva puheenjohtaja” (Ilta-Sanomat 8.3.2024). 

Samaa sukupuolta olevien avioliitto Thaimaassa

Thaimaan parlamentin alahuone ja senaatti ovat hyväksyneet samaa sukupuolta olevien avioliiton laillistamisen maassa. Lakialoite on tämän jutun kirjoitushetkellä etenemässä komitean käsittelyyn, jonka jälkeen senaatti voi vielä siirtää sen alahuoneen käsiteltäväksi muutosehdotuksien kanssa. Laki vaatii voimaan tullakseen myös kuninkaan hyväksynnän. Lakialoite on kiinnostava, sillä Thaimaa olisi ensimmäinen Kaakkois-Aasialainen valtio ja kolmas alue koko Aasiassa, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien tasa-arvoiset avioliitto-oikeudet. Maan tämänhetkinen pääministeri Srettha Thavisin on myös kertonut tukevansa pääkaupunki Bangkokin pyrkimystä isännöidä World Pride -tapahtuma vuonna 2028.

Yhdysvaltojen vaalien nimeämiskokoukset

Yhdysvaltojen presidentinvaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Republikaanien on määrä nimetä presidenttiehdokkaansa virallisesti nimeämiskokouksessa 15.-18. heinäkuuta ja demokraattien taas vastaavasti 19.–22. elokuuta. Supertiistain jälkeen republikaanien Nikki Haley luopui ehdokkuudestaan, joten entisellä presidentillä Donald Trumpilla ei ole enää varteenotettavia vastustajia republikaanien ehdokkaaksi. Niin ikään demokraattien nykyisellä presidentillä Joe Bidenilla ei ole merkittäviä haastajia. Näin ollen vaali oletettavasti käydään Bidenin ja Trumpin välillä, joka on etukäteen aiheuttanut suurta keskustelua ympäri maailman. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan (4.3.2024) yhdysvaltalaiset joutuvat valitsemaan ehdokkaiden välillä, joista toista suurin osa amerikkalaisista pitää ”ikäloppuna” ja toista ”rikollisena”. 

Bonuksena: Opintolainan valtiontakauksen muutos

Opiskelijoita oletettavasti kiinnostava muutos. Eduskunnan hyväksymien opintotukilain muutoksien myötä opintolainan valtiontakauksen määrä nousee Suomessa opiskelevilla yli 18-vuotiailla 650 eurosta 850 euroon. Muutoksen voi nähdä helpottavan opiskelijoiden tilannetta, sillä heidän asumistukeensa on kohdistunut leikkauksia tänä keväänä. Samalla toki myös opintotuen indeksijäädytys on astunut voimaan.