Teksti: Anju Marjamaa & Anni Holappa

Kuukautishäpeällä ja kuukautisiin liittyvällä vaikenemisen kulttuurilla on kauaskantoisia haittavaikutuksia ympäri maailman. Yhdistettynä köyhyyteen ja siihen, että kuukautissiteitä ei ole mahdollista hankkia, se lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Äärimmillään se tarkoittaa vaikutuksia miljoonien tyttöjen terveyteen ja koulupudokkuuteen.

On yläkoulun matikantunti. Opettaja piirtelee taululla keskittyneenä, pojat supattavat vieressä. Luokassa mukana olevaa reppua ei ole lupa viedä mukanaan ulos kesken tunnin, mutta minun pitäisi napata sieltä jotain: kuukautisside. Ujosti ja mahdollisimman vähän huomiota herättäen sujautan siteen taskuuni, toivoen, ettei kukaan huomannut.

Käytävällä pidän kättä taskuni päällä piilotellen sidettä kuin huumetta. Vessan koppiin päästyäni tilanne ei ole enää niin paha: olemmehan muutaman viikon takaisessa tyttöjen illassa harjoitelleet, miten siteen saa avattua mahdollisimman vähä-äänisesti – ettei vain kukaan kuule.

Koska mikä olisi kamalampaa, kuin jäädä kiinni siitä, että kuulun niihin miljardeihin ihmisiin, jotka vuotavat kerran kuussa?

Kuukautisiin liittyvä häpeä ja vaikenemisen kulttuuri eivät rajoitu vain yläkouluihin Suomessa, vaan ne elävät vahvana kaikkialla maailmassa. Menkkoja hävetään, ällöksytään ja piilotellaan: monissa kulttuureissa ympäri maailman kuukautiset ovat vaiettu tabu, joiden ajatellaan tekevän ihmisestä likaisen ja epäkelvon.

Häpeän lisäksi kuukautiset aiheuttavat tytöille ja naisille myös konkreettisia kustannuksia: arvioiden mukaan menkalliset käyttävät niihin jopa tuhansia euroja elämänsä aikana. Erityisen paha tilanne on maissa, joissa äärimmäinen köyhyys, heikot hygieniaolosuhteet ja sanitaation puute ovat arkipäivää. Kuukautisköyhyydellä tarkoitetaan sitä, että kuukautissuojia tarvitsevalla ei ole varaa ostaa niitä. Kuukautisköyhyys on vakava ongelma etenkin köyhillä alueilla: esimerkiksi Keniassa jopa 65 prosentilla tytöistä ja naisista ei ole varaa ostaa kuukautissuojia.

Köyhyys ja niukat resurssit yhdistettynä kuukautisiin liittyvään häpeään voivat muuttaa tytön elämän suunnan. Kun sopivia kuukautissuojia ei ole, tytöt joutuvat jättämään koulupäiviä väliin. Tämä puolestaan johtaa opintojen viivästymiseen tai jopa niiden keskeytymiseen. Koulupudokkuus pitää tytöt ja naiset köyhyydessä ja taloudellisesti riippuvaisena puolisoistaan, ja epätasa-arvon kierre on valmis.

Häpeä ja köyhyys saavat tytöt turvautumaan epätoivoisiin, joskin luoviin ratkaisuihin. Kuukautissiteiden virkaa saattavat toimittaa esimerkiksi sanomalehdet, sukat tai kasvien lehdet. Epäsopivien siteenkorvikkeiden käyttö yhdistettynä puutteeseen puhtaasta vedestä voi kuitenkin johtaa tulehduksiin ja sairauksiin, jotka lisäävät infektioriskejä ja niiden mukanaan tuomia vakavia terveysongelmia.

Tilanne on niin äärimmäinen, että Keniassa noin yksi kymmenestä 15-vuotiaasta tytöstä joutuu turvautumaan seksin myymiseen kuukautistensa kustantamiseksi. Kuukautisköyhyydellä onkin osansa myös esimerkiksi sukupuolitautien, kuten HIV:n leviämisessä ja alaikäisten raskauksissa.

Kuukautisköyhyyden ja puutteellisten tarvikkeiden kanssa painivat eivät usein uskalla puhua siitä ääneen – onhan kyseessä häpeällinen ja likainen tabu! 

Vaikka joku rohkea avaisikin suunsa aiheesta, olisi vastaanotto todennäköisesti viileä: ympäri maailman naisten hygieniatarvikkeiden merkitystä tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentajana on rankasti vähätelty. Tästä kertoo muun muassa “pink tax” eli pinkkiveroksi kutsuttu ilmiö, jossa naisille markkinoidut tuotteet ovat miehien vastaavia tuotteita kalliimpia. Suomessakin kuukautistarvikkeista joutuu maksamaan saman verran veroa kuin luksustuotteista samalla kun moni muu terveyden kannalta oleellinen tuote kuuluu alempaan veroluokkaan.

Onneksi nykyään ei enää hävetä, kun herää ihastuksen valkoisista lakanoista ne tahrineena.

Mutta se hävettää, että elämme maailmassa, jossa alaikäiset tytöt joutuvat myymään itseään vain selviytyäkseen menkoista.

Niin kauan kun äärimmäinen köyhyys kukoistaa maailmassa, menkkahäpeän tulisi kiinnostaa meitä kaikkia.

Joten sanotaan se yhdessä: menkat on tavallinen asia. Ei hävetä niitä. Ei piilotella niitä. 

Eikä todellakaan vaieta niistä.

Kestoside – kuukautisköyhyyden murtaja?

Suomen kehitysyhteistyövaroilla pyritään ratkaisemaan äärimmäistä kuukautisköyhyyttä. Yksi Ulkoministeriön myöntämän tuen saajista on suomalainen Solidaarisuus-järjestö, joka toimii naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta Itä-Afrikassa.

Solidaarisuuden Somalimaassa käynnistämä hanke tutkii kestositeiden tuotannon mahdollisuuksia Buraon pakolaisleirillä, jossa maan sisällä pakenemaan joutuneet naiset voivat parantaa toimeentuloaan kestositeiden ompelemisen muodossa. Alueella, jossa tytöt ja naiset joutuvat kuukautisten aikana turvautumaan esimerkiksi sanomalehtiin, kasvien lehtiin ja sukkiin, asianmukainen ja hygieeninen kestoside on vallankumouksellinen tuote.

”Hankkeen tarkoituksena on tukea pakolaisleirillä asuvien naisten toimeentuloa ja luoda heille edellytyksiä taloudelliseen itsenäisyyteen. Kestositeet parantavat naisten ja tyttöjen hygieniaa ja ehkäisevät siten infektioiden syntymistä”, Solidaarisuuden sukupuolittuneen väkivallan asiantuntija, Zakiya Bulhan summaa.

Naisten naisille valmistamat kestositeet mahdollistavat toimeentulon ohella heille myös pääsyn arvokkaisiin kuukautistuotteisiin – ja sitä myöten myös parempaan koulutukseen, terveyteen ja elämään.

Kirjoittajat ovat työskennelleet ihmisoikeuksien/naisten oikeuksien parissa.