Teksti: Kristian Keinänen • Kuvitus: Elli Pihlajaniemi

Vuoristo-Karabahin konflikti kiristyi jälleen syyskuussa 2023. Mitä alueella on oikein tapahtunut ja miten tähän päädyttiin?

Euroopan rajamailla, Kaukasuksella sijaitsee noin 150 000 asukkaan Vuoristo-Karabah. Virallisesti Vuoristo-Karabah on osa Azerbaidžania, mutta suurin osa väestöstä, noin 120 000 ihmistä, on kuitenkin etnisyydeltään armenialaisia. Syyskuuhun 2023 asti osa Vuoristo-Karabahista on ollut armenialaisten separatistijoukkojen käytännössä itsenäisesti  hallitsema. Armenialaiset kutsuvat tätä aluetta aluetta Artsahin tasavallaksi, joskaan sitä ei ole kansainvälisesti tunnustettu itsenäiseksi valtioksi. 

Vuoristo-Karabahin konfliktilla on pitkät juuret. Washington Institute for Near East Policyn tutkija Anna Borshsevskajan mukaan ongelmat alkoivat kenties historian tunnetuimmasta kaukasialaisesta, Josif Stalinista, joka 1920-luvulla Neuvostoliiton kansallisuuskysymyksistä vastaavana komissaarina päätti etnisesti armenialaisen Vuoristo-Karabahin liittämisestä Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan, mikä kasvatti etnisiä jännitteitä azerbaidžanilaisten ja armenialaisten välillä.

Tästä huolimatta tilanne pysyi rauhallisena vuosikymmeniä, kunnes Neuvostoliitto hajosi.  Hajoamisen myötä Armenia ja Azerbaidžan itsenäistyivät, ja Vuoristo-Karabah jäi osaksi itsenäistä Azerbaidžania. Ensimmäinen sota syttyi vuonna 1988 ja päättyi vuonna 1994 Venäjän neuvottelemaan tulitaukoon. Sodan seurauksena sadat tuhannet ihmiset sekä Armeniasta että Azerbaidžanista joutuivat jättämään kotinsa. Toinen Vuoristo-Karabahin sota syttyi vuonna 2020 ja sen seurauksena Azerbaidžan miehitti alueita Artsahin tasavallasta. 

Juuri ennen YK:n yleiskokousta syyskuun 19. päivänä 2023 Azerbaidžan rikkoi vuoden 2020 tulitaukosopimusta, kun se aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Vuoristo-Karabahiin. Sotilasoperaation taustalla oli useamman kuukauden eskalaatiokehitys. Jännitteet alkoivat kiristyä jo joulukuussa 2022, kun ilmastoaktivisteina esiintyvät armenialaiset katkaisivat Lachinin käytävän, joka on ainoa Vuoristo-Karabahin Armeniaan yhdistävä alue. Huhtikuussa 2023 Azerbaidžanin sotilasjoukot pystyttivät Lachiniin tarkastuspisteitä. Seurauksena oli humanitaarinen kriisi, kun kuljetukset Armenian ja Vuoristo-Karabahin välillä kävivät mahdottomiksi. Konfliktin eskaloitumista peläten sekä Azerbaidžan että Armenia nostivat sotilaallista valmiuttaan. 

Yli satatuhatta Vuoristo-Karabahin armenialaista on jättänyt kotinsa hyökkäyksen ja aseleposopimuksen seurauksena. Määrä on valtava, sillä se käsittää lähes koko alueella asuvan armenialaisväestön.

Syyskuisessa hyökkäyksessä Artsahin pääkaupunki Stepanakert ja muut suurimmat kaupungit joutuivat mittavan ilmahyökkäyksen kohteeksi. Yhteenotoissa kuoli satoja ihmisiä. Konflikti kesti vain vuorokauden, ja 20. syyskuuta Azerbaidžan ja Artsah sopivat sotatoimien lopettamisesta. Artsahin tasavallan hallitus suostui sopimuksessa laskemaan aseensa ja aloittamaan neuvottelut Artsahin integroimisesta Azerbaidžaniin. 

Sopimus aiheutti epäluuloa Vuoristo-Karabahin väestössä. BBC:n 30.9 julkaiseman artikkelin mukaan yli satatuhatta Vuoristo-Karabahin armenialaista on jättänyt kotinsa hyökkäyksen ja aseleposopimuksen seurauksena. Määrä on valtava, sillä se käsittää lähes koko alueella asuvan armenialaisväestön. Pakolaisten päämääränä on pääasiassa Armenia ja heidän humanitaarinen tilanteensa on todella vaikea. Monilla on pulaa ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.

Vuoristo-Karabah ei kuitenkaan ole ainoa entisen Neuvostoliiton alue, jonka hallinnasta kiistellään. Kiistoja on muun muassa Moldovan Transnistriassa, joka on julistautunut itsenäiseksi ja jonka kansalaiset vuonna 2006 äänestivät alueen itsenäisyyden ja Venäjän Federaatioon liittymisen puolesta. Myös Geogrian Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat julistautuneet itsenäisiksi Venäjän tuella. Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota voidaan sekin nähdä Neuvostoliiton jälkeisen ajan jännitteiden kärjistymisenä. Venäjä on liittänyt itseensä Krimin tasavallan ja Sevastopolin kaupungin vuonna 2014 sekä Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueet vuonna 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan seurauksena. Venäjän valtionjohto on perustellut hyökkäyssotaa alueen venäläisvähemmistön puolustamisella ja Vladimir Putin on julkisesti myöntänyt pitävänsä Neuvostoliiton hajoamista suurena geopoliittisena katastrofina ja pyrkivänsä yhdistämään alueet uudelleen.  Kansainvälisesti Venäjän alueliitoksia ei ole tunnustettu, minkä lisäksi osa näistä alueista on todellisuudessa Ukrainan hallinnassa. 

Vladimir Putin on julkisesti myöntänyt pitävänsä Neuvostoliiton hajoamista suurena geopoliittisena katastrofina ja pyrkivänsä yhdistämään alueet uudelleen. 

Syitä Vuoristo-Karabahin tilanteen kärjistymiseen on spekuloitu laajalti. Yhtenä syynä pidetään sitä, että Armenian perinteinen liittolainen Venäjä käy täysmittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja näin ollen sillä ei ole riittävästi resursseja tukea liittolaistaan Vuoristo-Karabahissa. Armenia ja erityisesti maan pääministeri Nikol Pašinjan on myös suututtanut Venäjän johdon muun muassa liittymällä kansainväliseen rikostuomioistuimeen, joka on antanut pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista. Kokonaisuudessaan konfliktin eskaloituminen Vuoristo-Karabahissa on osoitus Venäjän vaikutusvallan vähenemisestä Kaukasuksella, eivätkä Venäjän perinteiset liittolaiset voi enää luottaa venäläisten apuun konfliktitilanteessa. Vielä on epäselvää, päättyvätkö levottomuudet, kun alue siirtyy kokonaisuudessaan Azerbaidžanin hallintaan, ja suuri osa väestöstä on lähtenyt pakolaisiksi. •