Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on 66-vuotias tutkija, kansalaisaktivisti ja vasemmistopoliitikko. Policy halusi haastatella häntä niin sanotusta Lapin kaivosbuumista, mutta haastattelu laajeni ajatuksenvaihdoksi arvoista ja päivänpolitiikasta.

Teksti: Eino Haase Kuva: Mari Mäkiranta

Kirjoitat kotisivuillasi olevasi muun muassa punainen, vihreä ja feministi. Miksi?

Punaisuuteni liittyy perustaltaan Karl Marxin ja Friedrich Engelsin esittämiin ajatuksiin kapitalistisen yhteiskunnan luonteesta, yhteiskunnallisen epätasa-arvoisuuden syistä ja yhteiskunnan muuttamisen tarpeesta.  Suomi on kapitalistinen yhteiskunta, joka perustuu taloudellisesti pääoman lisäämisen välttämättömyyteen, poliittisesti pääoman omistajien ja sitä omistamattomien väliseen ristiriitaan ja kamppailuun vallasta. 

Petteri Orpon hallituksen toimien tuloksena lienee selvää, että poliittinen oikeisto pyrkii helpottamaan pääoman arvonlisäysprosessia rajoittamalla työväenliikkeen oikeuksia. Hallitus on siis ottanut valtion kapitalistiluokan vallan voimistamisen välineeksi. Jotta tästä tilanteesta voitaisiin edetä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, pääoman valtaa on rajoitettava. 

Vihreyteni taas tulee käsityksestä, että ihminen on täysin riippuvainen luonnosta. Meidän on – pysyäksemme hengissä – suojeltava luontoa kaikin tavoin. Lajikato ja ilmastonmuutos ovat prosesseja jotka on pysäytettävä. 

Feministit ovat nostaneet keskusteluun ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kohteeksi monia merkittäviä, aikaisemmin itsestään selvinä otettuja yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka vaihtelevat ihmisten arkielämän tasolta – kuten kotitöiden epätasaisesta jakautumisesta – aina yhteiskunnan rakenteisiin – kuten naisten ja miesten palkkauksen epätasa-arvoisuuteen. Feminismi on ollut yksi merkittävimmistä haasteista miesten dominoimille yhteiskuntatieteille ja patriarkaaliselle sukupuolijärjestelmälle.

Ilmoitat olevasi myös lappovegaani. Mitä se tarkoittaa?

Lappovegaani on henkilö, joka on mahdollisimman omavarainen. Keräilen, kalastan, metsästän ja viljelen pääosan ravinnostani. En käytä viljelyssä keinolannoitteita. Syön lähes 100-prosenttisesti luonnossa kasvanutta, en teollisesti tuotettua lihaa ja kalaa.

Vuonna 2020 olit Lapissa paljon julkisuudessa maalattuasi Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosten seiniin kyseistä yhtiötä vastustavia iskulauseita. Sait tapauksesta myöhemmin myös tuomion vahingonteosta. Mitä halusit tempauksellasi saavuttaa?

Tämä oli tapani vastustaa Kemijoki Oy:n Kemijoen Sierilään suunnittelemaa voimalaitosta, joka tuhoaa kappaleen kauneinta jokimaisemaa, uhanlaisten eläin- ja kasvilajien ynnä muiden eliöiden elinympäristöjä. Kemijoki Oy on ollut Lapissa lähes Jumalasta seuraava vallankäyttäjä ja auktoriteetti. Halusin osoittaa, että yhtiön edustama tapa nähdä luonto vain taloudellisia arvoja tuottavana koneena on aikansa elänyt.

Sinut tunnetaan kriittisistä kannanotoistasi Lapissa harjoitettavaa kaivostoimintaa koskien. Mikä siinä oikein mättää?

Kaivostoiminta on osa Lapin kolonialisoimisen pitkää historiaa. Suurimmat kaivostoiminnan ongelmat liittyvät sen epätasa-arvoiseen taloudelliseen rakenteeseen ja sen luonnolle aiheuttamiin vahinkoihin. Lapissa tällä hetkellä toimivista merkittävistä kaivoksista kaksi on ulkomaalaisessa omistuksessa ja suunnitteilla olevista viidestä uudesta kaivoksesta vain kaksi on kotimaisessa omistuksessa. 

Hyödyn maaperämme rikkauksista keräävät siis ulkomaisen yhtiöt ja niiden omistajat. Meille Lappiin jää satoja vuosia vesistöjä saastuttavat jätevuoret, tyhjiin ryöstetty maa ja hylättyjä kaivosrakennuksia. Lisäksi myös luontaiselinkeinojen ja matkailun edellytykset heikkenevät.

Olet toiminut aktiivisesti yliopistomaailmassa. Kuten kaikki tiedämme, Orpon hallitus aikoo heikentää opiskelijoiden asemaa entisestään. Mitä ajatuksia se sinussa herättää? 

Tuen opiskelijoiden toimintaa etujensa puolesta. Olen esittänyt Oulun yliopiston kasvatustietieden ja psykologian tiedekunnassa, että osallistumisesta valtaukseen ja muusta kansalaistoiminnasta saisi opintopisteitä. Kurssi on suunnitteilla. 

Lopuksi vielä vähän lohdullisempiin aiheisiin. Kirjoitat runoja. Minkä runoilijan tuotantoon jokaisen pitäisi tutustua ja miksi?

On monia erinomaisia runoilijoita, itse pidän paljon Pentti Saarikoskesta. Myös Eeva-Liisa Manner on kirjoittanut huikaisevaa runoutta. Maailmankirjallisuudesta löytyy suuria runoelmia kuten Danten Jumalainen näytelmä sekä Pablo Nerudan yhteiskunnallisempi tuotanto.